30.5.2024
Mikä tämä paljon puhuttu poliittisen pääoman varjeleminen on?
Pelkäämme Suomessa aivan liikaa, mitä muut meistä ajattelevat.
Tämä tämä näkyy myös EU-politiikassa. Kokemukseni on, että liian paljon on myötäilty Suomelle vaikeiden, mutta monien muiden kannattamien asioiden kanssa.
En tässä usko paljon puhuttuun poliittisen pääoman varjelemiseen. Pelkäämme taas liikaa, mitä muut meistä ajattelevat.
Kuka tällaisen poliittisen pääoman edes mittaisi?
Jos sanomme, ettemme halua uudistaa meidän vesijohtoja viiden vuoden välein, niin tämäkö sitten meille kostettaisiin jossain toisessa toimessa. Todellako?
Tai että jos kerromme, ettemme kertakaikkiaan hyväksy nimenomaan Suomeen osuvia tavoitteita ennallistaa ympäristöämme miljardiluokalla, menettäisimme kaiken puhevallan metsiin liittyvissä kysymyksissä.
Kokemukseni mukaan Ruotsi on huomattavasti kärkkäämpi useissa heidän haitallisiksi kokemissaan asioissa. Enpä oikein usko, että Ruotsin maine on mennyt, vaikka he ovat jyrkästi vastustaneet useita EU-aloitteita.
Suomessa lähdetään siitä, että kritiikki komissiota kohtaan johtaa jonkinlaiseen paitsioon ja ajaa Suomen sivuraiteille vaikuttamisesta. Selkeän tavoitteellisen vaikuttamisen sijaan olemme tilanteessa, jossa hiljaisesti hyväksymme meille epäedulliset aloitteet.
Pikemminkin tämä hiljaisen hyväksynnän linja johtaa siihen, että komission päässä Suomi luetaan pikemminkin aloitteen hyväksyviin maihin. Tämä on loogista, jos Suomen katsotaan viime kädessä kuitenkin hyväksyvän aloitteet. Meille vaikeita kohtia ei välttämättä siis yritetäkään ratkoa.
Moni maa on kuitenkin saanut läpi omia tavoitteitaan ja heille tärkeitä prioriteettejaan hyvin ärhäkkäällä edunvalvonnalla.
Tämän todettuani korostettakoon vielä, etten koe näkemystäni impivaaralaisena. Kansainvälisyys on minulle tärkeä arvo ja jo nuorena vieraat kulttuurit ja kielet kiinnostivat. Ei vähiten siksi, että kävin peruskoulun Ruotsin puolella Haaparannalla.
Äidinkieleni lisäksi osaan puhua neljää muuta kieltä ja opiskelen viidettä. Olen hoitanut monia kansainvälistä sektoria käsittelevää luottamustehtävää, mm. Pohjoismaiden neuvostossa ja Suomen YK-liitossa. En todellakaan halua, että Suomi eristäytyy maailmasta tai ajattelee vain itseään.
Silti on viisautta muistaa opetus siitä, että jos me itse emme valvo omaa etuamme, niin kukaan muukaan ei sitä kyllä maailmalla tee.
Myös Euroopan parlamentissa suomalaisen mepin tärkein tehtävä on vaikuttaa EU:ssa käsiteltäviin asioihin nimenomaan Suomen edun mukaisesti, ei puolueryhmittäin.