9.11.2011

Mikä on henkisen hyvinvoinnin hintalappu?

Menestys kansainvälisissä vertailuissa hivelee usein suomalaisten itsetuntoa. On totta, että monilla kansantaloustieteellisillä mittareilla laskettuna Suomi sijoittuu maailman kärkeen. Kansalaiset osaavat lukea ja kirjoittaa, maassa on julkinen terveydenhuolto ja lapsikuolleisuus on matalaa. Hyvinvoinnin perusasiat ovat olleet Suomessa kunnossa jo kauan.

Valtioiden talouskasvua mitataan sanahirviöllä bruttokansantuote, BKT. Bruttokansantuotteesta on tullut synonyymi hyvinvoinnille, vaikka se mittaa ainoastaan rahavirtojen vaihteluita. Rahavirroilla ei tunnetusti ole kovin suurta tekemistä ihmisten onnellisuuden tai hyvinvoinnin kanssa. Rahalla ei saa onnea. Rahan vaikutusta ei voi kuitenkaan kokonaan sivuuttaa. Sitä tarvitaan hieman, mutta on arvioitu, että yli 8 000 euroon nousevat vuosiansiot eivät enää lisää onnellisuutta. Rahan ja onnen yhteys on varsin hatara.

Suomalaista poliittista keskustelua hallitsee talouskasvu. Ajatellaan, että vain kasvuohjelmilla, tuottavuudella ja tehokkuudella voidaan saavuttaa hyvinvointia. Tämä retoriikka toimi varmasti hyvin sodan jälkeisessä Suomessa, jossa maa oli luotava uudesta. Talouskasvuajattelu nojaa nopeaan hyvinvoinnin määrälliseen nousuun. Riittävän vaurauden saavuttamisen jälkeen talouskasvu yksistään ei lisää hyvinvointia. Huomio ei ole uusi. Jo 1970-luvulla puhuttiin nollakasvusta.

2000-luvun maailmanlaajuisten talouskriisien rinnalle on syntynyt joukko vaihtoehtoliikkeitä, jotka kannattavat degrowthia. Eli materialistisen kulutuksen hillitsemistä. Yleisesti on tunnustettu, ettei kansantuote toimi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittarina. Se ei mittaa ihmisten onnellisuutta, vapaa-aikaa, terveyden tilaa tai ihmissuhteiden laatua. Se mittaa vain tuottavuutta, jonka voi laskea taulukoilla.

Kiviniemen samoin kuin Kataisen hallitukset, ottivat ohjelmiinsa kirjaukset vaihtoehtoisten hyvinvointimittareiden selvittämisistä. BKT:n rinnalle olisi ehdottomasti otettava käyttöön malli, jossa luonnon kantokyky, ihmisten onnellisuus ja taloudelliset reunaehdot tulevat monipuolisemmin huomioitua. Esimerkiksi GPI- indikaattorilla näitä asioita tulisi kattavammin tarkasteltua.

Selvityksiä odotellessa yhdessä maailman menestyneimmässä maassa tapahtuu asioita, jotka eivät kuulu hyvinvoivan kansakunnan pirtaan. Miksi isä murhaa perheensä, miksi oppilas surmaa luokkatovereitaan, miksi valtava määrä suomalaisia ajautuu päättämään päivänsä oman käden kautta? Tai, miksi yli 20 000 nuorta on syrjäytynyt, vailla työtä ja koulutusta? Nuorison joukkosyrjäytymistä ei voi pitää yksittäisenä tragediana.

Hyvinvointimittarimme eivät tunnista henkistä pahoinvointia tai määrittele hintaa hyville ihmissuhteille. Niin kauan kuin kansantuotteemme kasvaa, meillä menee mainiosti. Vai meneekö?

 

Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomien Pohjoista Puhetta-palstalla 9.11.2011.

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on todella uuden polven poliitikko. Hän on hyvin kielitaitoinen, kansainvälinen, nuoresta iästään huolimatta kokenut ja äärikeskustalainen tahtonainen Lapista – varsinaissuomalaisen- kin kelpaa tukea! Tytöttelyn ja kommentit koke- mattomuudesta saa samantien heittä romukop- paan! Katrista saamme uuden ajan aatteellisen johtajan ja raikkaat kasvot puolueellemme.”