4.1.2022
Mikä muuttuu aluevaaleissa?
Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.
Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.
Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle.
Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:
Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.
Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.
Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle.
Lähes puolen Suomen kokoisena alueena, minusta on aivan selvä, että yhtä tärkeää kuin terveyskeskus jokaisessa kunnassa on, että meillä on Lapissa myös jatkossa kaksi keskussairaalaa Kemissä ja Rovaniemellä. Lapin eteläisen osan palvelutarjonnan heikentäminen keskussairaalasta ei vahvistaisi Lapin Keskussairaalaa Rovaniemellä, vaan siirtäisi asiakkaita Lapista suoraan Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Näin valuisi Pohjois-Pohjanmaalle myös rahoitusta, mikä ei tukisi Lappia, vaan päinvastoin heikentäisi maakuntaamme.
En ymmärrä alkuunkaan, miksi Lapissa keskustelu on pyörinyt olemassa olevien palveluiden heikentämisessä joko terveyskeskusten tai keskussairaaloiden palveluja supistamalla. Alustavien rahoituslaskelmien mukaan Lappi olisi saamassa 60 miljoonaa euroa enemmän tulevalle hyvinvointialueelle rahoitusta kuin tällä hetkellä. Toki meidän on varmistettava, että näin myös käy ja rahoituksen taso säilyy Lapissa myös todellisuudessa nykyistä korkeammalla tasolla. Lapin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on tällä hetkellä noin 770 miljoonaa euroa ja sen arvioidaan hyvinvointialueen aloittaessa nousevan 830 miljoonaan euroon. Samoin pelastustoimen rahoitus on nousemassa vuoden 2023 alusta 18 miljoonasta 22 miljoonaan.
Moni tornionlaaksolainen miettii, miten parhaiten varmistaa oman kunnan lähipalveluiden säilyminen. Keskustan on näytettävä, että sen vuosikymmeniä viljelemä puhe lähipalveluista on käytännön tekoja myös todellisuudessa. Meidän täytyy rakentaa ja puolustaa sellaista yhteiskuntaa, jossa palvelut kuuluvat jokaiseen kuntaan hajautetusti. Toistaiseksihan kunnat ovat joutuneet kasvavien erikoissairaanhoidon kulujen takia jatkuvasti säästämään kunnan muista toiminnoista kuten kouluista ja kulttuuripalveluista. Nyt kun kaikista sosiaali- ja terveysmenoista vastaa isompi Lapin hyvinvointialue ei yksittäinen kunta kohtaa enää samanlaisia säästöpaineita.
Kansa päättää kuten oikein on. Muistakaa lähteä jälleen vaaliuurnille!