MEP Vehkaperä ja kansanedustaja Kulmuni: Arktisen alueen peruspalveluihin vauhtia digitaalisuudesta

Euroopan parlamentin pohjoisin jäsen, oululainen Mirja Vehkaperä ja lappilainen kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) haluavat vauhdittaa arktisen alueen peruspalveluita myös digitaalisuuden avulla. 

-Arktisen alueen merkityksestä ja kasvusta puhutaan paljon. Kasvun yksi perusedellytys on kuitenkin se, että alueen peruspalvelut ovat riittävät ja toimivat, Vehkaperä ja Kulmuni toteavat.

Verkkoyhteyksien täytyy olla kunnossa ennen kuin peruspalveluja voidaan lisäksi suuressa mittakaavassa sähköistää. Suomi painottaa harvan asutuksen kriteeriä EU:n aluepoliittisen rahoituksen saamisessa. Seuraavalla budjettikaudella on tärkeää, että tällä kriteerillä saadut varat myös käytetään harvaan asutuilla alueilla. Toimivat verkkoyhteydet ovat välttämättömiä, koska yhä useammat viranomais- ja kaupalliset palvelut digitalisoituvat. Pohjois-Suomen asukkaiden tasa-arvo on taattava.

Luokanopettajataustainen Vehkaperä muistuttaa digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista myös koulutukseen.

-Arktisella alueella tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa uutta työvoimaa muun muassa matkailuun sekä kiertotalouteen. Mikäli alueelle suunnitellut väylähankkeet toteutuvat, työvoiman tarve myös väylätyömailla tulee olemaan todella merkittävä, Vehkaperä summaa. 

-Tarvitsemme lisää joustavia ja nopeita muuntokoulutusratkaisuja. Alueella on kuitenkin pitkät etäisyydet ja harvahko asutus. Tässä on paljon potentiaalia oppilaitosten koulutuksille, joissa voidaan hyödyntää etäopiskelua, Vehkaperä toteaa.

-Suomi on maailman huippua ilmakehätutkimuksessa, jota tehdään Sodankylän Värriössä. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla pystytään esimerkiksi puhelinten applikaatioita kehittämään paremmiksi myös julkisten palveluiden toteuttamiseksi siellä, missä niitä ei enää ole ollut edes fyysisesti saatavilla. Sähköisyys tuo uusia mahdollisuuksia tuoda palveluita sinne, missä niitä ei ole. Silloin myös keskittämiseltä katoaa pohja, Kulmuni sanoo.

Vaikka vain kolmella EU-maalla Suomella, Ruotsilla ja Tanskalla on arktisia alueita, on EU erittäin kiinnostunut Arktisen alueen kehittämisestä. 

-Suomi voi olla arktisen politiikan johtaja EU:ssa. Siihen rooliin meidän kannattaa tarttua, parlamentaarikot summaavat.

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi kokoontuu 16.-19. syyskuuta Inarissa. Suomessa kerran kahdessa vuosikymmenessä järjestettävään kokoukseen osallistuu noin 50 parlamentaarikkoa arktiselta alueelta Pohjoismaista, Kanadasta sekä Venäjältä. Kulmuni ja Vehkaperä osallistuvat kokoukseen.

Lisätiedot:

Mirja Vehkaperä

+358 50 512 1949

Katri Kulmuni

+358 44 2555 903