30.3.2015
Maalaisjärjellä rajaesteiden kimppuun
Ylitorniolla ja Pellossa käydessä tuli puheeksi rajaesteet. Ikuiselta tuntuva puheenaihe, mutta historian saatossa olemme aina rajan ylittämisestä eläneet. Nyt tuntuu, että jatkuvasti lisääntyvä sääntely aiheuttaa aivan päätöntä hidastetta ja haittaa luontaiselle yhteistyölle.
Vierailin muutama viikko sitten Torniojokilaakson maakuntamuseossa. Läpi historian seurasi ajatus jokilaaksomme kansainvälisyydestä. Ihmiset ja tavarat ovat kielestä ja rajan sijainnista riippumatta aina vaihtaneet tarvittaessa paikkaa.
Tämä palautui mieliin kun seuraan keskustelua siitä, mihin pellolaiset saavat mennä päivystykseen.
Tästä rajan ylittämisestä jokilaakso elää vielä tänäkin päivänä. Tämä myös ymmärretään – ainakin juhlapuheissa. Käytännössä tilanne on usein toinen. Se kaikkein toimivin tapa törmää hallinnollisiin esteisiin.
Pohjoismaiden pääministerit perustivat joku aika sitten rajaestefoorumin ainoana tarkoituksenaan purkaa ajan saatossa tulleita rajaesteitä.
Savottaa riittää. Luettelen tässä vain muutaman rajaesteen: rajat ylittävät kuntayhtymät eivät ole mahdollisia, rekkojen painorajoitusten kanssa on ollut ongelmia, sosiaaliturvassa mennään helposti solmuun, työharjoittelujaksoa ei saa tehdä yli rajojen, työkoneiden arvonlisäverosta vaaditaan ylimääräisiä takuusummia ja rakennusalan standardit vaihtelevat perusteettomasti.
Pääongelma tuntuu olevan se, että useammin kuin kerran vastuu on siirtynyt eteenpäin. Kunnissa sanotaan, että AVI tai ELY ei mahdollista, siellä vedotaan Helsingissä säädettyihin lakeihin ja Helsingissä vedotaan Brysseliin. Jossakin matkalla unohtuu maalaisjärki.
Nähdäkseni se on palautettavissa ainoastaan palauttamalla päätöksentekoa lähemmäs niitä, jotka päätösten seuraukset kantavat. Niin myös Matarengin päivystyksen osalta. AVI noudattaa Helsingistä tulleita ohjeita ja säädöksiä, mutta se ei ole koko kuva asiasta.
Oikeastihan ei voi olla niin, että AVI tietää paremmin kuin pellolaiset itse, onko Norrbottenin maakäräjien kanssa solmittu sopimus terveydenhuollon päivystysyhteistyöstä kuntalaisten edun mukainen vai ei. Tarvitsemme lisää luottamusta paikalliseen maalaisjärkeen.
29.7.2020
Kuntavaalikiertueeni ”Kokeile Kepua” on ulottunut eri puolelle maata. Sen merkeissä olen käynyt sen merkeissä yhteensä yli 60 paikkakunnalla. Kiertue jatkuu tänään Kainuussa ja huomenna torstaina Pohjois-Pohjanmaalla.
Jokaisella paikkakunnalla on ollut mukavasti väkeä paikalla. Monet ovat olleet iloisia, että raskaan koronakevään jälkeen on ollut jälleen mahdollista kokoontua Keskustan teltoille. Olen saanut paljon palautetta ja käynyt runsaasti keskusteluja tilaisuuksiin tulleiden ihmisten kanssa.
28.7.2020
EU:n elpymisrahasto avaa tarpeen laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Jos tätä ei käydä, tulemme antaneeksi väärän viestin EU:n tulevalle suunnalle.
13.6.2020
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin puhe puoluevaltuustossa Helsingissä 13.6.2020.
Koko maan kehittäminen on asia, joka erottaa Keskustaa ratkaisevalla tavalla muista puolueista. Toki Keskusta on kokonaisuus. Alueellisuuteen yhdistyy sosiaalireformistinen linja, joka tukee vahvaa perusturvaa ja , jokaisen mahdollisuuksia. Köyhän asiaa on elinikäinen oppiminen.
Ja kun tähän yhdistää vielä vihreyden, on keskustan kolmio valmis.
Lue lisää6.6.2020
Haluan jatkossakin Keskustan puheenjohtajana edistää koko Suomen tasapainoista kehittämistä. Myös tulevassa sote-ratkaisussa keskustalainen palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta puolustava linja täytyy saada vahvasti näkymään. Ihmisläheinen, keskustalainen vaihtoehto eheyttää ja kiinteyttä suomalaista yhteiskuntaa. Mutta meidän oma järjestöväkemme tarvitaan täysipainoisesti mukaan tähän työhön.
Lue lisää2.6.2020
Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.
Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.
Junes-Leinonen Marianne