30.3.2015
Maalaisjärjellä rajaesteiden kimppuun
Ylitorniolla ja Pellossa käydessä tuli puheeksi rajaesteet. Ikuiselta tuntuva puheenaihe, mutta historian saatossa olemme aina rajan ylittämisestä eläneet. Nyt tuntuu, että jatkuvasti lisääntyvä sääntely aiheuttaa aivan päätöntä hidastetta ja haittaa luontaiselle yhteistyölle.
Vierailin muutama viikko sitten Torniojokilaakson maakuntamuseossa. Läpi historian seurasi ajatus jokilaaksomme kansainvälisyydestä. Ihmiset ja tavarat ovat kielestä ja rajan sijainnista riippumatta aina vaihtaneet tarvittaessa paikkaa.
Tämä palautui mieliin kun seuraan keskustelua siitä, mihin pellolaiset saavat mennä päivystykseen.
Tästä rajan ylittämisestä jokilaakso elää vielä tänäkin päivänä. Tämä myös ymmärretään – ainakin juhlapuheissa. Käytännössä tilanne on usein toinen. Se kaikkein toimivin tapa törmää hallinnollisiin esteisiin.
Pohjoismaiden pääministerit perustivat joku aika sitten rajaestefoorumin ainoana tarkoituksenaan purkaa ajan saatossa tulleita rajaesteitä.
Savottaa riittää. Luettelen tässä vain muutaman rajaesteen: rajat ylittävät kuntayhtymät eivät ole mahdollisia, rekkojen painorajoitusten kanssa on ollut ongelmia, sosiaaliturvassa mennään helposti solmuun, työharjoittelujaksoa ei saa tehdä yli rajojen, työkoneiden arvonlisäverosta vaaditaan ylimääräisiä takuusummia ja rakennusalan standardit vaihtelevat perusteettomasti.
Pääongelma tuntuu olevan se, että useammin kuin kerran vastuu on siirtynyt eteenpäin. Kunnissa sanotaan, että AVI tai ELY ei mahdollista, siellä vedotaan Helsingissä säädettyihin lakeihin ja Helsingissä vedotaan Brysseliin. Jossakin matkalla unohtuu maalaisjärki.
Nähdäkseni se on palautettavissa ainoastaan palauttamalla päätöksentekoa lähemmäs niitä, jotka päätösten seuraukset kantavat. Niin myös Matarengin päivystyksen osalta. AVI noudattaa Helsingistä tulleita ohjeita ja säädöksiä, mutta se ei ole koko kuva asiasta.
Oikeastihan ei voi olla niin, että AVI tietää paremmin kuin pellolaiset itse, onko Norrbottenin maakäräjien kanssa solmittu sopimus terveydenhuollon päivystysyhteistyöstä kuntalaisten edun mukainen vai ei. Tarvitsemme lisää luottamusta paikalliseen maalaisjärkeen.
11.2.2021
Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.
Lue lisää1.2.2021
Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä.
Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.
Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.
Lue lisää22.10.2020
Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020
Lue lisää7.10.2020
Arvoisa puhemies,
Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.
Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.
Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.
Lue koko puheenvuoro:
30.9.2020
"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.
Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."
Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla.
3.9.2020
Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.
Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa.
Lue lisää
Sanna Panula