Maakuntien yliopistot muka virhe?

HEL­SIN­GIN yli­o­pis­ton uu­si reh­to­ri as­te­li edel­tä­jien­sä ja­lan­jäl­kiä Ylel­le an­ta­mas­saan haas­tat­te­lus­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti suun­ta oli taak­se­päin.

Reh­to­ri Jari Nie­me­län vies­ti oli, et­tä jos yli­o­pis­to­jen pe­rus­ra­hoi­tus ei kas­va, täy­tyy pie­nim­piä kor­ke­a­kou­lu­ja lait­taa kiin­ni.

Täs­sä ei ole si­nän­sä mi­tään uut­ta. Hel­sin­gin yli­o­pis­to on tain­nut vas­tus­taa use­am­man­kin kor­ke­a­kou­lun pe­rus­ta­mis­ta.

Il­man suu­ria pon­nis­te­lua oli­si­vat jää­neet yli­o­pis­tot pe­rus­ta­mat­ta Tam­pe­reel­le, Ou­luun, Jo­en­suu­hun, Kuo­pi­oon, Lap­peen­ran­taan, Vaa­saan tai Ro­va­nie­mel­le.

On­nek­si kes­kus­ta ei ai­koi­naan aris­tel­lut. Yli­o­pis­to­hank­keis­sa pai­net­tiin pääl­le, ei luo­vu­tet­tu ja vii­mein on­nis­tut­tiin.

YM­PÄ­RI Suo­mea ole­vien yli­o­pis­to­jen edut ovat il­mei­set. Il­man yli­o­pis­to­ja oli­si­vat mo­nen Suo­men kol­kan re­surs­sit jää­neet va­jaa­käy­töl­le.

Pää­see­kö alu­eel­li­sel­la mal­lil­la sit­ten maa­il­man kär­keen?

Väi­tän, et­tä jos jol­lain, niin täl­lä. Olem­me vä­hä­vä­ki­nen kan­sa. Jos maa­il­mal­la pär­jääm­me, me­nes­tym­me ver­kos­toi­tu­mal­la mui­den mai­den huip­puo­saa­jien kans­sa.

Taan­noin Uni­ver­si­tas 21:n ver­kos­ton tut­ki­mus osoit­ti suo­ma­lai­sen kor­ke­a­kou­lu­lai­tok­sen ole­van maa­il­man te­hok­kain kan­san­tu­loon suh­teu­tet­tu­na. Sen mu­kaan suo­ma­lai­set am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lut ja yli­o­pis­tot suo­riu­tu­vat jopa 20 pro­sent­tia te­hok­kaam­min kuin ta­lou­del­taan sa­man­ko­kois­ten mai­den jär­jes­tel­mät kes­ki­mää­rin.

Tämä osal­taan to­dis­taa, et­tei ky­kyä ver­kos­toi­tua kan­sain­vä­li­ses­ti rat­kai­se, on­ko sa­maan kam­puk­seen ah­det­tu nel­jä­tu­hat­ta vai nel­jä­sa­taa työn­te­ki­jää.

Etua kan­sain­vä­li­seen yh­teis­työ­hön voi­vat sitä vas­toin tuo­da kor­ke­a­kou­lu­jem­me si­jain­nit, eri­kois­tu­mi­nen ja kom­pak­ti kam­pus osaa­vi­ne tut­ki­joi­neen.

TAAK­SE kat­so­mi­sen si­jaan on men­tä­vä eteen­päin. It­se suun­tai­sin kat­set­ta myös am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lui­hin.

Mikä ai­ka­naan on on­nis­tut­tu te­ke­mään yli­o­pis­to­kau­pun­kien suh­teen, tu­li­si teh­dä nyt am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­paik­ka­kun­nil­le.

Mo­net am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­jen kam­puk­sis­ta si­jait­se­vat kau­pun­geis­sa, joi­den va­raan Suo­men te­ol­li­nen sel­kä­ran­ka ra­ken­tuu.

Vien­ti­te­ol­li­suu­des­ta elä­vät seu­tu­kau­pun­git tar­jo­a­vat to­sie­lä­män tes­ti­la­bo­ra­to­ri­on yri­tys­ten ja am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­jen yh­teis­työl­le.

Yh­teis­työn eh­do­ton edel­ly­tys on am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen ja yri­tys­ten alu­eel­li­nen lä­hei­syys.

On vai­kea ke­hit­tää vä­hä­pääs­töis­tä te­räs­tuo­tan­toa, te­ol­li­sen mit­ta­kaa­van puu­ker­ros­ta­lo­ja tai sul­jet­tuun ve­si­kier­toon pe­rus­tu­via kai­vok­sia, jos it­se tuo­tan­toa ja kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen osaa­mis­ta erot­ta­vat sa­dat ki­lo­met­rit. Seu­tu­kau­pun­kien pär­jää­mi­nen on suo­ma­lai­sen vien­ti­te­ol­li­suu­den ko­e­tin­ki­vi.

ME­NES­TY­VÄ ja uu­dis­tu­va suo­ma­lai­nen te­ol­li­suus on mei­dän kaik­kien etu, mut­ta se tar­vit­see ke­hit­ty­äk­seen pait­si am­mat­ti­lai­sia, myös kor­ke­aa kou­lu­tus­ta ja osaa­mis­ta. Sitä löy­tyy yli­o­pis­to­jen li­säk­si mitä suu­rim­mas­sa mää­rin am­mat­ti­kor­ke­a­kou­luis­ta.

Lii­an pit­kään on si­vuu­tet­tu vien­ti­sek­to­rin ja am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­jen vä­li­nen erot­ta­ma­ton yh­teys ja mer­ki­tys kan­san­ta­lou­del­lem­me. Tä­män soi­si nä­ky­vän kor­ke­a­kou­lu­po­li­tii­kas­sa.

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 5.10.2018.