27.9.2018

Kulmuni: Lohikiintiön nosto olisi älytön

Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Euroopan pohjoislaidalla Suomi ja Ruotsi saavat monien muiden hienojen asioiden ohella olla myös lohen kotivaltioita. Joka kesä sisukkaat kalat uivat vastavirtaan huiman matkan kutemaan kotijokeensa Tornionlaaksoon.

Kala-asiat herättävät tunnetusti kiistoja kansainvälisiä areenoita myöten. Kalastus on monien rannikkovaltioiden suurimpia elinkeinoja. Lohi on meille hyvin arvokas paitsi ympäristöllisesti myös taloudellisesti.

Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Euroopan pohjoislaidalla Suomi ja Ruotsi saavat monien muiden hienojen asioiden ohella olla myös lohen kotivaltioita. Joka kesä sisukkaat kalat uivat vastavirtaan huiman matkan kutemaan kotijokeensa Tornionlaaksoon.

Kala-asiat herättävät tunnetusti kiistoja kansainvälisiä areenoita myöten. Kalastus on monien rannikkovaltioiden suurimpia elinkeinoja. Lohi on meille hyvin arvokas paitsi ympäristöllisesti myös taloudellisesti.

Merellä pyydystetyn kalan arvo ei kohoa moneen euroon. Jokivarressa väsytetty vonkale maksaa lautasella satoja euroja, kun matkaan lasketaan kaikki, mitä kalastaja on kokemuksensa eteen tehnyt. Lohi on siis Tornionjoella monin verroin kalliimpi kuin alempana merellä.

Itämeren kalastajien nuiva suhtautuminen lohen nousun turvaamiseen kotijoissaan tuntuu hullulta. Pahimmillaan kalat loppuvat mereltäkin, ellei niitä päästetä kutemaan kotijokiinsa.

Tässä valossa Euroopan unionin komission esitys Itämeren lohikiintiön kasvattamiseksi on älytön. Kaksi kulunutta kesää ovat olleet lohen nousun suhteen heikompia kuin aikaisemmin. Ei ole vielä selvää, mistä tämä johtuu.

Se on kuitenkin varmaa, että lohikiintiötä ei pidä missään nimessä korottaa EU:ssa vastoin Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n suosituksia. Komissio haluaisi nostaa lohen kalastusta jopa 65 prosentilla merellä.

Suomi on jo vuosia tehnyt Euroopassa työtä vaelluskalojen puolesta. Se, että kalat nousevat kotijokiinsa kutemaan jatkossakin on paitsi suuri ympäristöllinen asia myös alueellinen ja taloudellinen kysymys.

Euroopan reunalla ei ole paljoa liittolaisia, joten Ruotsin kanssa Suomen maatalousministeri Jari Lepän on tämä asia hoidettava. Olen luottavainen.

Muutama vuosi sitten, kun Norjan kanssa neuvoteltiin vaikeata Tenojoen sopimusta, olivat ristiriidat suuria. Kalakannoista oli yhteinen huoli, mutta rajoitustoimenpiteet herättivät etenkin saamelaisten vastustusta. Myös monilla matkailuyrittäjillä on ollut vaikeaa. Tuolloin kuitenkin heräsin siihen, että itseasiassa suuremman leivän pöytään saattaakin monelle yrittäjälle jo tuoda taivaalliset asiat vedenalaisten sijaan.

Nimittäin syksyn ensimmäiset revontulet ovat jo näkyneet. Tornionlaakso on Suomen vanhinta matkailualuetta kulttuurihistoriallisin maisemin. Matkailun imuun myös Tornionlaaksolla on mahdollisuudet jälleen päästä. Se vaatii paitsi lohta jokeen myös katseen kääntämistä ylös taivaalle.

 

Kirjoitus on julkaistu Meän Tornionlaaksossa 27.9.2018

EU:n vaade ennallistaa osuu etenkin Lappiin

9.11.2022

Viime viikkojen yksi politiikan kuuma kiista on liittynyt EU:n ennallistamisasetukseen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Mitä tehdä nousevalle sähkön hinnalle?

2.8.2022

Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Venäjän idea ei muutu

27.4.2022

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022

Lue lisää
Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Jos Katrilla olisi ikää enemmän, sanoisin, että siinä on topakka Pohjan akka. Katri on valmis olemaan vaikka suihtenae päihtänäe vesikelkkanae."