13.11.2017
Länsi-Pohjassa keskussairaala jatkossakin
Mielipidekirjoitus, julkaistu Lapin Kansan nettisivuilla 10.11.2017 ja printtilehdessä 13.11.2017.
Keskustelu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin perustettavasta yhteisyrityksestä käy kiivaana. Lapin ja Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon kesken ei ole löytynyt sopimusta vuosienkaan kuluessa.
Neuvotteluiden kariutuminen ei ole ollut Lapin keskussairaalankaan etu. Ilman molempia hyödyttävää työnjakoa myös Lapin laaja päivystys uhkaa jäädä vaatimattomaksi. Väkimäärä ilman Lapin toista maakuntakeskusta Kemi-Torniota jää noin 120 000 asukkaaseen.
Kemi-Tornio seudun kulkusuunta on luontaisesti Ouluun. Yliopistollinen sairaala vaativimmissa operaatioissa on laajaa keskussairaalaa houkuttelevampi. Jos palveluiden etsiminen Oulusta lisääntyy, virtaa Lapin maakunnasta ulos arviolta yli seitsemän miljoonaa euroa vuosittain. Heijastusvaikutukset Kemi-Tornion seutukuntaan ovat vielä massiivisempia.
Terveydenhuoltolain mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin on ylläpidettävä ympärivuorokautista yhteispäivystystä keskussairaalassa. Kaksi pienintä sairaanhoitopiiriä katoavat juridisesti maakuntauudistuksessa. Sairaalat tai niiden toiminta eivät katoa. Tulevaisuudessakin Kemissä on keskussairaala.
Terveydenhuoltolaki päivitetään maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvien lakien hyväksymisen jälkeen. Tuolloin terveydenhuoltolakiin on päivitettävä entisten sairaanhoitopiirien keskussairaaloiden tehtävät ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen keskussairaaloina.
Länsi-Pohjan ihmiset haluavat turvata erikoissairaanhoidon palvelut alueellaan.
Päästäänkö tavoitteeseen parhaiten yhteisyrityksen keinoin vai lainsäädäntöön vaikuttamalla, jää kuntapäättäjien harkittavaksi.
Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy riskejä. Yhteisyritys on taloudellisesti epävarma. Toisaalta myös tulevaan lainsäädäntöön liittyy epävarmuuksia.
Avainasemassa on työnjako Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaalan välillä. Pelottelun Kemin keskussairaalaa kohtaan on loputtava, niin ministeriön kuin johtajien suunnalta.
Erityisesti toivoisin nyt vastaantuloa Lapin keskussairaalan johdolta. Ilman luottamuksen nopeaa palauttamista päädyttäneen Länsi-Pohjassa yhteisyritykseen.
Tulisi katsoa saadaanko maakunnassa aikaan yhteinen näkemys Länsi-Pohjan kehittämisestä seuraavien viikkojen aikana. Sen jälkeen alueen kuntapäättäjät valitsisivat yhteisyrityksen ja mahdollisen työnjakosopimuksen välillä.
Katri Kulmuni
Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kansanedustaja
24.5.2020
Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.
Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.
Lue lisää22.5.2020
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.
Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.
21.5.2020
Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!
Lue lisää19.5.2020
Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.
Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.
Lue lisää18.5.2020
Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
17.5.2020
Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.
Lue lisää
Teppo Säkkinen