Lähes 300 tilaisuutta takana - summasin yhteen keskustelut

 

TYÖHÖN KANNUSTETTAVA

1. Siirrytään yksinkertaiseen järjestelmään, jossa palkka ja työttömyysturva sovitetaan yhteen siten, että palkkapäiviltä ei makseta työttömyysturvaa, työttömyyspäiviltä normaalisti.

2. Poistetaan palkkatuen edellytyksistä 200 päivän työmarkkinatuella olemisen vaade. Ei ole järkeä odottaa ensin palkkatukea siten, että edellytetään ensin 500 päivän työttömyyttä ansiosidonnaisella ja sen jälkeen vielä 200 päivän työmarkkinatuella olemista.

3. Mikäli työnverotusta kevennetään, tehdään se pieni- ja keskituloisille

4. Kevennetään väliaikaisesti palkkauksen sivukustannuksia käyttämällä

5. Pidetään yleissitovuudesta kiinni, mutta mahdollistetaan työpaikkakohtaiset joustot, mikäli molemmat osapuolet yhtä mieltä ja sillä turvataan työpaikkoja

6. Perustetaan työntekijäpankkeja kantamaan työnantajariskiä osatyökykyisten osalta

7. Uudistetaan perintövero kannustavammaksi sukupolvenvaihdoksiin

8. Tasataan perhevapaakustannusten nais- ja miesvaltaisten alojen välillä nykyistä paremmin

9. Mahdollistetaan yrityksen aloittaminen ansiosidonnaisella työttömyysturvalla

 

OIKEUDENMUKAISUUTTA LISÄTTÄVÄ

 

10. Takuueläkkeeseen saatava vähintään 10 euron korotus. Stubbin hallitus jätti kaikkein pienituloisemmat huomiotta.

11. YLE-verosta olisi tehtävä oikeudenmukaisempi, nyt kaikkein suurituloisimmat ja pienituloisimmat suomalaiset maksavat lähes yhtä paljon YLE-veroa.

12. Sähkönjakelun mahdollistavat siirtomaksut kerättävä koko maan kattavasti tasapuolisesta, eikä vain kunkin jakeluverkon piirissä olevilta. Muutoin uhkana on kohtuuttoman suuret kustannukset reuna-alueiden sähköasiakkaille.

13. Pidetään viisipäiväisestä postijakelusta kiinni koko maassa. Nyt on usein esitetty, että reina-aluilla siirryttäisiin kolmipäiväiseen jakeluun, kun kaupungeissa olisi edelleen viisipäiväinen jakelu.

14. Uudistetaan lääkemaksujärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Nyt KELA-korvaukset tulevat pitkäaikaissairailla nopeasti täyteen, eikä kaikilla pienituloisilla yksinkertaisesti ole enää varaa tarvittaviin lääkkeisiin.

15. Päivähoidon nollamaksuluokka säilytettävä. Vastaavasti ylintä maksuluokkaa voidaan korottaa

 

 

LAPPILAINEN ELÄMÄNTAPA TURVATTAVA

 

16. Turvataan jokamiehen oikeudet. Mikäli tarvetta ilmenee, tulee oikeus rajata koskemaan kaikissa oloissa lappilaisia.

17. Lapin erikoisuus, lappilaisten yleinen metsästysoikeus valtion mailla, on turvattava.

18. Turhat koko maata koskevat kalastusrajoitukset eivät ole useimmissa Lapin vesistöissä perusteltuja. Vesikuntien pitäisi pysytä näistä rajoituksista poikkeamaan omilla päätöksillään, mikäli katsovat sellaisen olevan kestävää kalakannan hoitoa.

 

PERHEISSÄ ON YHTEISKUNTAMME PERUSTA

 

19. Ennaltaehkäisevä kotiapu tulisi palauttaa. On usein paljon halvempaa

20. Perhevapaita uudistettava siten, että pienten lasten vanhemmat saavat lisää aikaa lasten kanssa elämän ruuhkavuosiin

21. Lapsilisät tarkoittavat tasaisempia mahdollisuuksia kaikkein pienituloisimmille. On vaikea keksiä mitään epätasa-arvoisempaa kuin lapsiperheiden perustarpeisiin asti menevä köyhyys.

22. Hoitovapaiden suhteen turvattava perheiden valinnanvapaus kotiin jäävästä vanhemmasta

23. Etenkin vähävaraisille lapsille ja nuorille on varmistettava riittävästi maksuttomia ja edullisia matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia

 

 

TASA-ARVOISTA TERVEYTTÄ KAIKILLE

 

24. Omaishoidon tuki yhtenäistettävä koko maassa. Tällä hetkellä tätä äärimmäisen tärkeää työtä tekevät saavat erilaista korvausta samasta riippuen asuinpaikasta.

25. Käynnistetään julkisen sektorin IT-hanke vapauttamaan työaikaa oikeaan tekemiseen. Sairaanhoitajan työajasta kuluu nyt pahimmilleen yli kolmannes kaikkeen muuhun kuin itse hoitamiseen liittyvään työhön.

26. Lisätään lääkäreiden koulutuspaikkoja lääkärien varmistamiseksi myös haja-asutusalueelle. Tämä on edellytys hoitojonoja lyhentämiselle.

27. Vähennetään ylhäältä tulevaa sääntelyä ja annetaan alueiden päättää enemmästä. Nyt tiukat säädökset aiheuttava vain ylimääräisiä kustannuksia, eikä oikeasti paranna laatua.

28. Tunnustetaan valtion rooli alueellisten erojen tasaajana ja uudistetaan valtionosuusjärjestelmää tämän mukaisesti. Vahvempien on pidettävä huolta heikoimmista.

29. Kosteus- ja homeongelmien ehkäisyssä tarvitaan kansallinen ryhtiliike, tässäkin on julkisella sektorilla keskeinen rooli hankkeiden käynnistäjänä.

 

KOULUTUKSESSA ON KYSE MEIDÄN TULEVAISUUDESTA

 

30. Lopetaan leikkaukset lappilaisista aloituspaikoista. Muuten edessä on negatiivinen kierre, jossa ei  ole osaavia työntekijöitä, eikä kohta työpaikkoja, jonka jälkeen työtä saa vain muuttamalla etelään.

31. Mahdollistetaan kodin ja koulun välittömämpi vuorovaikutus oppilaiden asioista. Kasvatuksesta päävastuu on kodilla, mutta tätä työtä tulee koulun tukea.

32. Lopetaan liiallisuuksiin mennyt valtuuslappujen kirjoittelu. Mikäli koti luottaa kouluun tai päiväkotiin, tulisi yhden lapun kirjoittamisen riittää.

33. Käynnistetään valtakunnallinen nollatoleranssi kiusaamiseen –linja. Koulukiusattujen koko elämä saattaa suistua puuttumattomuuden vuoksi raiteiltaan.

34. Myönnetään korkeakoulutuksen valtava aluepoliittinen merkitys, turvataan korkeakoulutasoinen koulutus jokaisessa Suomen maakunnassa.

35. Lukio on voitava käydä kotoa käsin. Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti kattava.

36. Nuorten oppisopimuskoulutus on muutettava koulutussopimukseksi. Monet nuoret eivät viihdy koulunpenkillä, tehdään heidän mukaan ottamisensa työpaikoilla nykyistä helpommaksi yrittäjälle.

37. Hyvää lähiruokaa suosittava kouluissa, hoitokodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Meillä on Lapissa valtavan hyvää ruokaa, otetaan se paremmin esille ja käyttöön.

 

 

TARVITSEMME KIPEÄSTI LISÄÄ INVESTOINTEJA LAPPIIN

 

38. Verotukseen investointivaraus vauhdittamaan yksityisiä investointeja. Yritys ei maksaisi investointeihin käytettävistä varoista tuloveroa.

39. Edistetään Kemijärven sellutehdashanketta ja Kemin biojalostamokaavailuja. Puuta meillä riittää ja olisi erittäin vaikea ymmärtää, ettemme hyödyntäisi tehtyä puolen vuosisadan panostusta Lapin metsiin.

40. Valtionomistusta jo vakiintuneissa yhtiöissä voitaisiin vähentää ja sijoittaa näin vapautuvia varoja uusia investointeja suunnitteleviin yrityksiin

41. Kaivoslakia tulisi yksinkertaistaa lupajärjestelmää uudistettaessa. Paikallisten valitusmahdollisuus turvattava samalla.

42. Siirrytään yhden luukun, luvan ja valituksen –periaatteeseen etenkin ympärristöluvituksessa

43. Poistetaan ELY-keskusten valitusoikeus AVI:n päätöksiin. Mikseivät virastot kykene näitä asioita keskenään puimaan ilman, että hallinto-oikeus tarvitaan tuomariksi.

 

 

BYROKRATIAA VIIMEIN PURETTAVA

 

44. Aloitetaan byrokratiatalkoot sieltä, missä ongelmat ovat edenneet pisimmälle: maatalousyrittäjistä.

45. Avataan julkisen vallan toteuttama palvelu, joka hoitaa kotitalouksien palkkaamien henkilöiden lakisääteiset maksut automaattisesti yhdeltä luukulta

46. Vähennetään reilusti valtion tai kunnan valvomia toimintoja, luotetaan hieman enemmän omatoimiseen valvontaan.

47. Asunto- ja mökkitonteille oikeus voida rakentaa yksi enintään 25m2 rakennus ilman rakennuslupaa. Tällainen täydennysrakentaminen voitaisiin hoitaa ilmoitusmenettelyllä, johon naapurit voivat reagoida, jolloin vasta tulisi pitempi prosessi.

48. Siirretään valtion toimintoja maakuntahallinnolle rohkeasti, tällöin asioista päätetään lähempänä meitä enemmän paikallisia olosuhteita ymmärtäen

49. Samaa sairautta tai vammaa koskevista päällekkäisistä lääkärintodistuksista ja lausunnoista on luovuttava.

 

MAAT, METSÄT JA MINERAALIT TUOVAT TYÖTÄ

50. On varmistettava kuluttajien oikeus ruuan kattaviin alkuperämerkintöihin ja tuotteiden jäljitettävyyteen.

51. Maatalouden harjoittajille on taattava oikeudenmukainen osuus elintarvikeketjun tulonjaossa.

52. Kiinteistöveroa ei tule ulottaa metsämaalle, sitä vastoin metsävähennystä korottamalla voitaisiin tilakokoa voisi kasvattaa ja saada puuta liikeelle

53. Lapin lisä KEMERA-lakiin palautettava, meillä puut kasvavat hitaammin, mutta tuottavat kuitenkin valtavan lisän Suomen kansantalouteen.

54. Metsäteitä painotettava infra-ratkaisuissa, tällöin suositaan suoraan työtä ja vientiä Suomeen tuovaa teollisuutta keskittämisen sijaan

55. Kaivoshankkeissa on kyse pitkälti logistiikasta, teistä ja rautateistä. Valtion oltava mukana liikenneratkaisuissa

56. Turvetuotannon luvituksen ylimääräiset Etelä-Suomea varten ajatellut luontoarvotarkastelut eivät perusteltuja Lapissa. Meillä on aivan valtavat turvevarat, jotka eivät luonnontilaisia soita uhkaa.

57. Kaikkia pienpanimotuotteita on voitava myydä suoraan panimoilta ja pienpanimon raja tulee nostaa EU:n sallimaan 20 miljoonaan litraan. Samoin liköörien myynti sallittava tilaviinien tavoin suoraan tiloilta asiakkaille.

 

 

ENEMMÄN KOTIMAISTA ENERGIAA

 

58. Tehdään nopean aikataulun ohjelma kivihiilen käytön lopettamiseksi. On jo aika Helsingissäkin siirtyä kotimaiseen energiaan.

59. Korvataan tuontiöljyä kotimaisella biopolttoaineella nostamalla biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Meillä maailmanluokan osaamista puusta tuotetuissa liikenteen polttoaineissa. Ennakoidaan tällä myös kasvavaa kysyntää maailmanmarkkinoilla.

60. Poistetaan turha byrokratiarajoite metsähakkeen sähköntuotantotuesta. Puut ohjautuvat jo nyt sinne mistä niistä saa parhaan hinnan, joten selluteollisuudelle tulee turvattua kaikki selluunkeittoon tarvittava puu.

61. Alennetaan turpeen veroa ja pidetään turpeesta kiinni niin kauan kuin meille tuodaan fossiilista tuontienergiaa.

62. Uudistetaan maatilojen biokaasujärjestelmää. Näin voidaan vähentää lannoitteiden määrää, ostetun energian määrää sekä luontoon menevän fosforin ja typen määrää.

 

LIIKENNEINFRA KUNTOON

63. Käynnistetään teollista tuotantoa tukeva laaja julkisen infran investointiohjelma painottaen etenkin siltarakentamista. Varat saataisiin nyt suunnitelluista Suomea keskittävistä Helsingin ja Tampereen miljardiluokan paikallisliikennehankkeista.

64. Ohjataan perustienpitoon lisää määrärahaa halvan öljyn aikaan. Lapin tiestö on päässyt heikkoon kuntoon ja tiet pitää joka tapauksessa jossain vaiheessa korjata. Tehdään se nyt kun bitumia saadaan halvalla ja rakennusmiehet vailla töitä.

65. Saatetaan tietoliikenneyhteydet kokomaahan julkisen sektorin kautta. Näin on toimittu Ruotsissa ja tämä olisi myös Lapinkin osalta toimivin keino kapeikkojen peittämiseen.

66. Tehdään Lapin liikennestrategia etenkin lentoliikenteen pitkän ajan kehittämiseksi

67. Lentoliikenteen ja lentoasemaverkoston turvaaminen koko maassa. Myös suoria yhteyksiä ulkomaille maakuntakentiltä.

 

RAJAESTEIDEN PURKAMINEN

68. Rajat ylittävät kuntayhtymät tulisi sallia. Nyt ne eivät ole mahdollisia ilman sen kummempaa syytä.

69. Rekkojen painorajoitusten kanssa on ollut ongelmia, näiden yhtenäistäminen tai poikkeuksien salliminen helpottaisi rajat ylittävää kaupankäyntiä.

70. Rajan yli työskennellessä sosiaaliturvassa mennään helposti solmuun. Tässä olisi paljonkin tehtävää.

71. Rajat ylittävä työharjoittelu tulisi sallia ja lukea osaksi opintoja. Eihän sillä ole ammattitaidon kannalta merkitystä, missä harjoittelujakson hoitaa.

72. Rajojen yli mentäessä mm. työkoneiden arvonlisäverosta vaaditaan ylimääräisiä takuusummia. Tämä on turhaa varjelua, joka haittaa rajan ylittämistä eri urakoissa.

73. Rakennusalan standardit vaihtelevat perusteettomasti eri maiden välillä. Olisin valmis yhtenäistämään näitä, eiköhän meillä kaikissa Pohjoismaissa osata jo turvallisesti rakentaa.

 

TURVALLISUUTTA LISÄTTÄVÄ

74. Pidetään huoli omasta puolustuksestamme. Venäjää ei tule pelätä, mutta sinisilmäinen ei saa olla. Uhkaan on syytä varautua.

75. Nato-jäsenyys ei ajankohtainen. Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, ei tehdä siitä Nato-rajaa.

76. Poliisin länsäolo myös haja-asutusalueilla turvattava. Poliisi on liiaksi säästänyt reuna-alueilta, poliisin läsnäoloa tarvitaan koko maassa.

77. Otetaan ulkopolitiikassa voimallisemmin oman kauppaedun ajaminen. Suomen etua ei kukaan muu aja kuin Suomi itse.

78. Sopimuspalokuntien ja SPR:n kaltaisen vapaaehtoistoiminnan edellytyksistä ja esteiden poistamisesta on huolehdittava. Lukemattomat vapaaehtoiset suomalaiset käyttävät vapaa-aikaansa yhteiskunnan kannalta keskeisten toimintojen turvaamiseen.