Kysymys susien kannanhoidollisesta metsästyksestä

Jätin Euroopan parlamentissa kirjallisen kysymyksen susien kannanhoidollisesta metsästämisestä. Kuten naapurimaissamme, myös meillä tulisi susien kannanhoidollisen metsästämisen olla mahdollista. Susihavaintojen lisääntyminen on tosiasia, susien ihmispelon menettäminen uhkaa turvallisuudentunnetta. Metsästysharrastuskin kärsii, kun riski metsästyskoirien joutumisesta susien tappamaksi kasvaa.

Myös Suomen eduskunnassa on ollut laaja kannatus yli puoluerajojen siitä, että Suomen tulee vaikuttaa EU-päätöksentekoon niin, että susi siirretään luontodirektiivin liitteeseen V, eli että meillä tilanne olisi samanlainen kuin esim. Virossa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi kansalaisaloitteen johdosta asiasta mietinnön 20.9.2022 äänin 13–3 (ainoastaan kaksi vihreää ja toinen vasemmistoliiton edustaja vastustivat).

Kysymykseni sisältö kokonaisuudessaan seuraa alla.

* * *

Susien kannanhoidollinen metsästäminen

Kirjallisesti vastattava kysymys komissiolle

Työjärjestyksen 144 artikla

Katri Kulmuni (Renew)

Susien kannanhoidollinen metsästäminen on mahdollista Ruotsissa ja Virossa, mutta ei Suomessa. Kannanhoidollinen metsästys toisi susille myös ihmispelon ja edistäisi sitä, että sudet pysyvät loitolla ihmisasutuksista. Nykyään prosessi yksittäisen kaatolupien saamiselle koetaan hitaaksi ja hankalaksi. Susikannan tilanne on myös erilainen eri puolilla maata ja sääntelyn perustuminen koko valtakuntaa koskevaan arvioon on voitu kokea paikallisesti epäoikeudenmukaisena.

Esimerkiksi Suomen Metsästäjäliiton selvityksen mukaan susihavainnot Suomen maaseudulla ovat lisääntyneet. Tällä on vaikutus paitsi turvallisuudentunteeseen ja kotieläinten ulkona pitämiseen, niin myös metsästysharrastukseen. Riski metsästyskoirien joutumisesta susien tappamaksi heikentää motivaatiota harrastukseen ja vaikeuttaa siten hirvikannan hoitamista.

Euroopan Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan suden kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivin puitteissa on mahdollista tietyin edellytyksin. Sutta koskeva sääntely tulisi saattaa vastaamaan paremmin kantojen nykytilaa. Suomen eduskunta on kirjelmässään (EK 41/2022) myös ottanut kannan, että susi tulisi siirtää koko Suomen osalta luontodirektiivin IV-liitteestä (tiukasti suojellut lajit) V-liitteeseen (suojellut lajit).

Edellä olevan johdosta kysyn:

1. Pitääkö komission ongelmallisena niitä eroja, mitkä Pohjoismaiden ja Baltian kesken vallitsevat susien kannanhoidollisen metsästyksen suhteen, ja onko sääntelyä mahdollista kehittää siten, että susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen olisi jäsenmaissa helpompaa?
2. Onko mahdollista, että susi siirrettäisiin myös Suomen kohdalla yleisesti pois luontodirektiivin IV-liitteestä V-liitteeseen, jossa susi on jo Pohjois-Suomen osalta poronhoitoalueella ja esimerkiksi Virossa?