28.10.2015
Kulmuni: Pohjoismainen kansalaisuus EU-kansalaisuuden rinnalle
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) haluaa, että Pohjoismaissa otetaan käyttöön pohjoismainen kansalaisuus. Kulmuni on parhaillaan Pohjoismaiden neuvoston yleisistunnossa Reykjavikissa. Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmä on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että pohjoismainen kansalaisuus tulisi Pohjoismaiden hallitusten agendalle.
TIEDOTE, vapaa julkaistavaksi 28.10.2015
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) haluaa, että Pohjoismaissa otetaan käyttöön pohjoismainen kansalaisuus. Kulmuni on parhaillaan Pohjoismaiden neuvoston yleisistunnossa Reykjavikissa. Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmä on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että pohjoismainen kansalaisuus tulisi Pohjoismaiden hallitusten agendalle.
Pohjoismainen kansalaisuus lujittaisi Kulmunin mukaan pohjoismaista yhteistyötä. EU-kansalaisuuden tapaan se olisi oman maan kansalaisuutta täydentävä.
- Pohjoismaiden tulisi rakentaa yhteiskuntiaan yhdessä, mistä syystä on tärkeää, että niiden kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua siinä Pohjoismaassa, missä kulloinkin asuvat. EU-kansalaisuusjärjestelmä osoittaa, että tällainen ylikansallinen kansalaisuus on mahdollinen toteuttaa, Kulmuni toteaa.
Pohjoismainen kansalaisuus myös toisi uutta virtaa pohjoismaiseen yhteistyöhön ja lisäisi pohjoismaista tietoisuutta kansalaisten keskuudessa.
- Emme kai halua, että pitkään yhteiseen historiaan sekä kielellisiin ja kulttuurisiin siteisiin pohjautuva pohjoismainen yhteistyö menettää merkitystään? Päinvastoin kannattaisi miettiä, miten pohjoismaista integraatiota viedään eteenpäin, ja tähän Pohjoismaiden neuvosto on oikea areena.
Koska osa Pohjoismaista kuuluu Euroopan Unioniin ja osa Natoon, on pohjoismaisen yhteistyön kehitys ollut monelle kysymysmerkki. Pohjoismainen kansalaisuus olisi Kulmunin mielestä askel oikeaan suuntaan.
- Ajatus täydentävästä pohjoismaisesta kansalaisuudesta oman pohjoismaisen kansallisuuden rinnalla ratkaisisi kertaheitolla ison määrän rajaesteongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen, terveyspalveluihin, työmarkkinakapeikkoihin ja sosiaaliturvaan. Tavoite tuskin toteutuu hetkessä ja vaatii paljon valmisteluja, mutta jo sen ottaminen asialistalle olisi poliittinen signaali siitä, että tätä yhteistyötä pidetään merkityksellisenä ja sitä halutaan kehittää, Kulmuni pohtii.
Lisätietoja: Katri Kulmuni, +358 44 2555 903, katri.kulmuni(at)eduskunta.fi