29.7.2015
Kuka on parempi toistaan?
Kesällä hiljaisuuden murtaa aina jokin asia, pienempi tai suurempi. Nyt debatin on saanut aikaan perussuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, joka Facebook-päivityksessään rohkaisee suomalaista kansaa taisteluun monikulttuurisuutta vastaan ja lopulliseen voittoon. Itse tekstin lisäksi ihmetystä herättää, miksi se on julkaistu lähellä Utöyan joukkomurhan muistopäivää.
Ruotsissa kauhisteltiin, miten perussuomalaiset voivat nousta Suomessa hallitukseen. Suomessa ei vaalien toiseksi suurinta puoluetta aivan helposti sivuuteta. Hallitusvastuun on myös ajateltu maltillistavan kärkkäimmän populismin.
Ruotsissa tie on ollut toinen. Ruotsidemokraattien totaalinen eristäminen kaikesta vaikuttamisesta on viimeisimmän kannatusmittauksen perusteella nostanut puolueen Ruotsin toiseksi suurimmaksi, ohi konservatiivisen Moderaterin. Ruotsidemokraatit on vain 0,8 prosenttiyksikköä pääministeripuolueen sosiaalidemokraattien takana. Kaikki kolme mahtuvat kolmen prosenttiyksikön virhemarginaalin piiriin.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson teki paluunsa pitkältä sairauslomalta Ruotsin poliittisen kesän kärkitapahtumassa Almedalenissa, Visbyssä. Almedalenissa ollut tuttuni kommentoi Åkessonin puhetta kertoen, että jos jokaisen maahanmuuttajakohdan sijaan olisi laitettu sana juutalainen, puhe olisi muistuttanut kovasti 30-luvulla Saksassa kuultuja.
Perussuomalaisten hallitukseen ottamisen tärkeyttä perustelin ruotsalaisille ystävilleni sillä, että nyt puolue joutuu kantamaan vastuuta kaikista puheistaan ja lupauksistaan. Perussuomalaisten tausta on myös eri kuin Ruotsidemokraattien, puolue ei ole uusnatsien vaan populistien perustama.
Perussuomalaiset keräsi riveihinsä entisten SMP:läisten lisäksi myös uusoikeistolaista siipeä. Tämän siiven puolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini on pitänyt vahvasti mukana, mutta poissa puolueen ytimestä ja sen ydinviestistä. Kuten tiedämme, puolueissa käydään jatkuvaa sisäistä linjanvetoa. Puolueet elävät näistä sisäisistä valtakamppailuista. Tämän vuoksi olisi tärkeää kuulla puheenjohtajan näkemys nyt käsillä olevaan kiistaan.
Omasta kotimaastaan tulee olla ylpeä, perinteitä kunnioittaa ja ajassa elää. Ajatus yhdestä kansasta yhdessä maassa on kuitenkin kansallismielinen utopia. Sellaista kansallisvaltiota ei taida olla edes olemassa.
Täällä rajan pinnassa me ymmärrämme hyvin valtioiden rajojen luonteen, myös niiden luonteen liikkumisen mahdollistajina. Monille meille lappilaisille historian valossa on selvää, että rajojen tulee olla auki ja ettei muussa kuin kotimaassa asuminen tee toisesta muita huonompaa ihmistä. Vastikään Apu-lehdessä oli varsin myötäsukainen juttu Ruotsin puolella asuvista Tornionlaakson maahanmuuttajista. Sotaa eri puolilta maailmaa paenneet ihmiset ovat sopeutuneet Övertorneålle hyvin. Ruotsidemokraatit ovat toki toista mieltä ja onhan totta, että suurkaupungeissa on tapahtunut ghettoutumista, radikalisoitumista ja rikoksia.
Maat eivät ole maahanmuuttajien vuoksi huonompia kuin ilman. Onhan Ruotsiinkin muuttanut yli puoli miljoonaa suomalaista.
Julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 29.7.2015
