Kouluun on päästävä pohjoisessakin

"Koulutuspaikkojen olisi hyvä olla siellä, missä nuoret tarvitsevat koulutusta", julisti opetusministeri Jukka Gustafsson perjantaisissa kalvosulkeisissaan maakuntapampuille Helsingissä. Mahtoi mennä pohjoisen ja itäisen Suomen pomoilla kahvit väärään kurkkuun lukuja silmäillessä. Gustafssonin ehdotuksen mukaan syrjäseutujen nuoret eivät enää tarvitse samassa määrin koulutusta. Vähennystarve olisi ministeriön mukaan peräti 1 800 opetuspaikkaa Lapista!

Ärhäkän vastaanoton myötä opetusministeriöstä kiirehdittiin selittelemään lukuja paremmiksi. Pohjoisen koulutuspaikkojen vähennystarpeeksi tulisikin vain 950 opetuspaikan menettäminen. Samassa suhteessa koulutuspaikkoja lisätään sinne, missä niitä opetusministeriön mukaan enemmän tarvitaan: pääkaupunkiseudulle.

Lapin koulutuksen tarjoajat perusasteelta korkeakouluihin ovat tehneet pitkäjänteistä työtä. Koulutusta on profiloitu ministeriön ohjeiden mukaisesti. Pohjois-Suomen opinahjoissa on luonnollisesti panostettu matkailualan opiskeluun ja -tutkimukseen. Lapin yliopisto tekee kansainvälisesti korkeatasoista arktista tutkimusta. Kulttuurialat ovat pohjoissuomalaisissa kouluissa vahvoja. Täällä on ymmärretty myös aineettoman kulutuksen merkitys. Näiden aineettomien alojen tietotaito voisi olla Suomen seuraava vientituotteita. Osittain se on jo sitä esimerkiksi digitaalisen mediamaailman kautta. Suomalaiset matkapuhelinsovellukset peleinä leviävät miljoonille käyttäjille.

Eräs pitkästi ja hartaasti sorvatun hallitusohjelman pääteemoista on suomalainen koulutus. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ovatkin olleet pienen pohjoisen maamme merkkituote. Nämä luvataan hallitusohjelmassa turvata. Tasa-arvon raja on kuitenkin nyt piirretty maantieteelliseen karttaan. Sivistyksestä ja koulutuksesta uhkaa tulla eteläisen Suomen suurten asutuskeskusten yksinoikeus.

Suomalaisen koulutuksen suitsutuksessa unohtuvat koululaitoksemme karut kääntöpuolet. Nuoret opettajat nääntyvät hankalien oppilaiden kanssa. Kaupungeissa luokkakokojen kasvaessa ei erityistapauksille ole riittävästi aikaa. Vastaavasti harvaanasutuilla alueilla koulut menevät oppilaiden puuttuessa kiinni. Koulutuksen keskittyminen lisää ongelmia sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Monet kokevat kohtuuttomia suorituspaineita jo peruskoulussa tai lukiossa. Usein nuorista puhutaan kauniisti vain koulujen keväisissä päättäjäisissä. Silloin he ovat tulevaisuuden tekijöitä. Vuoden muina päivinä he ovat hankalaa nykynuorisoa, joka ei osaa käyttäytyä kuten menneinä vuosikymmeninä käyttäydyttiin. Leikkaamalla tulevaisuudesta ei voitaisi mennä pahemmin pieleen. Lappia nämä leikkaukset koskettavat kaikista kivuliaimmin. Myös pohjoisessa nuoriso ansaitsee tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet.

Kirjoitus on julkaistu Pohjolan Sanomien Pohjoista Puhetta-kolumnina.