22.10.2020

Korona laittaa rajankin testiin

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

Keväällä oli itsestään selvää, että otamme tiukat keinot käyttöön. Emme tunteneet virusta. Olimme monelta osin sittenkin huonosti valmistautuneita. Näin oli esimerkiksi suojavarusteiden osalta. 

Nyt osaamme odottaa, mitä syksy pahimmillaan voi tuoda. Laajasti tiedostetaan, että jokainen voi vaikuttaa: muistetaan hyvä käsihygienia, turvavälit etäisyyksissä ja jäädään flunssaisina kotiin. 

Syyskuussa rajalla oli vain viikon mittaiseksi jäänyt vapaan liikkuvuuden hetki. Suomen sisärajat palautettiin vauhdilla rajavalvonnan piiriin. Rajavalvonta tuottaa paljon myös turhaa harmia, kun yhtäkkiä monen elinpiiristä rajataankin puolet pois. 

Keväällä koronatilanne eriytyi Pohjois-Ruotsin ja -Suomen välillä. Nyt olemme tasaisemmassa tilanteessa. Koronatoimissa pyritään nyt myös alueellisten erojen huomioimiseen. Tämän tulisi kattaa myös rajankäynnin. Lapin tilannetta ja rajankäyntiä Ruotsiin ja Norjaan tulisi tarkastella omana tapauksensa, samoin kuin rajankäyntiä Viroon Helsingissä. 

Pidän takaiskuna sitä, että rajavartijat on jälleen komennettu asemiin länsirajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö olisi voinut aktiivisimmin pyrkiä esimerkiksi yhteisiin pohjoismaisiin käytäntöihin vaikkapa testauksessa. Ilmeisesti ajateltiin kuitenkin, että kansallisesti on helpompaa laittaa rajamiehet väylälle, kuin tiivistää vaikkapa testaukseen liittyvää yhteistyötä ruotsalaisviranomaisten kanssa. 

Koronakriisi on näyttänyt paitsi sen miten tärkeää pohjoismainen yhteistyö on, mutta myös sen, miten valitettavan vähäistä tosiasiallinen yhteistyö on. Teoriassa suomalaisilla ministeriöillä on varmasti toimivat yhteydet kollegavirastoihin niin Ruotsissa kuin Virossakin, mutta päätöksentekoon lähirajat ylittäviä yhteisiä asioita ei juurikaan tule. Eduskunnassa pohjoismaisten kysymysten parissa työskentelee valitettavasti vain kourallinen kansanedustajia. Suhteet naapureihin on oltava kunnossa normaalina aikana, jotta kriisiaikana yhteistyö todella toimii.  

Korona saadaan paremmin kiinni testaamisella kuin rajavalvonnalla. Suljetut rajat vaikuttavat monen elämään kohtuuttoman paljon etenkin täällä väylänvarressa, jossa on aina tultu ja menty. Nyt meidän täytyy oppia elämään myös koronan kanssa molemmin puolin. Se sujuu paremmin, kun tavallisena aikana muistetaan myös naapuria.

Venäjän idea ei muutu

27.4.2022

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022

Lue lisää
Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää
Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

" Katri on esimerkki siitä, kuinka ihminen voi toimia samaan aikaan sekä globaalisti että lokaalisti. Sellainen näkökulma antaa avaimia sekä kotimaan että maailman suurten kysymysten ratkaisemiseen. Sen vähäisempää tehtävää ei Keskustalla voi tulevaisuudessakaan olla."