22.10.2020

Korona laittaa rajankin testiin

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

Keväällä oli itsestään selvää, että otamme tiukat keinot käyttöön. Emme tunteneet virusta. Olimme monelta osin sittenkin huonosti valmistautuneita. Näin oli esimerkiksi suojavarusteiden osalta. 

Nyt osaamme odottaa, mitä syksy pahimmillaan voi tuoda. Laajasti tiedostetaan, että jokainen voi vaikuttaa: muistetaan hyvä käsihygienia, turvavälit etäisyyksissä ja jäädään flunssaisina kotiin. 

Syyskuussa rajalla oli vain viikon mittaiseksi jäänyt vapaan liikkuvuuden hetki. Suomen sisärajat palautettiin vauhdilla rajavalvonnan piiriin. Rajavalvonta tuottaa paljon myös turhaa harmia, kun yhtäkkiä monen elinpiiristä rajataankin puolet pois. 

Keväällä koronatilanne eriytyi Pohjois-Ruotsin ja -Suomen välillä. Nyt olemme tasaisemmassa tilanteessa. Koronatoimissa pyritään nyt myös alueellisten erojen huomioimiseen. Tämän tulisi kattaa myös rajankäynnin. Lapin tilannetta ja rajankäyntiä Ruotsiin ja Norjaan tulisi tarkastella omana tapauksensa, samoin kuin rajankäyntiä Viroon Helsingissä. 

Pidän takaiskuna sitä, että rajavartijat on jälleen komennettu asemiin länsirajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö olisi voinut aktiivisimmin pyrkiä esimerkiksi yhteisiin pohjoismaisiin käytäntöihin vaikkapa testauksessa. Ilmeisesti ajateltiin kuitenkin, että kansallisesti on helpompaa laittaa rajamiehet väylälle, kuin tiivistää vaikkapa testaukseen liittyvää yhteistyötä ruotsalaisviranomaisten kanssa. 

Koronakriisi on näyttänyt paitsi sen miten tärkeää pohjoismainen yhteistyö on, mutta myös sen, miten valitettavan vähäistä tosiasiallinen yhteistyö on. Teoriassa suomalaisilla ministeriöillä on varmasti toimivat yhteydet kollegavirastoihin niin Ruotsissa kuin Virossakin, mutta päätöksentekoon lähirajat ylittäviä yhteisiä asioita ei juurikaan tule. Eduskunnassa pohjoismaisten kysymysten parissa työskentelee valitettavasti vain kourallinen kansanedustajia. Suhteet naapureihin on oltava kunnossa normaalina aikana, jotta kriisiaikana yhteistyö todella toimii.  

Korona saadaan paremmin kiinni testaamisella kuin rajavalvonnalla. Suljetut rajat vaikuttavat monen elämään kohtuuttoman paljon etenkin täällä väylänvarressa, jossa on aina tultu ja menty. Nyt meidän täytyy oppia elämään myös koronan kanssa molemmin puolin. Se sujuu paremmin, kun tavallisena aikana muistetaan myös naapuria.

Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Ilmastosyytettyjen vastine

23.9.2021

Kun seuraa uutisointia ilmastonmuutoksen torjunnasta, tuntuu lappilainen elämäntapa olevan monella tapaa keskiössä. 

Kivihiilen lämmöstä on kyetty osoittamaan useita Lappia koskevia syntejä: maatalous, metsät, malmit sekä oma auto nyt ainakin.

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa.

Lue lisää
Kaivosvero kuuluu kunnalle 

22.9.2021

Lappilaisittain merkittävää syksyn budjettiriihessä oli kaivosverosta päättäminen. Epäonnistunut hallitusohjelmakirjaus kaivosten siirtämisestä korkeampaan sähköveroluokkaan saatiin tällä purettua. Kaivosten sähköveron korotus olisi tuonut valtiolle noin 30 miljoonaa euroa, kun uuden kaivosveron tuotoksi arvioidaan noin 25 miljoonaa euroa.


Kolumni on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Lappi ja poro kuuluvat yhteen

1.9.2021

Ilman poroja ja porotaloutta on mahdotonta ajatella Lappia. Se on maakuntamme alkuperäinen elinkeino, monen perheen tulonlähde, keskeinen osa kulttuuria ja lappilaista elämänmuotoa. Sillä on suuri vaikutus myös niihin lappilaisiin, jotka eivät ole itse porotaloudessa.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Poromies-lehdessä.

Lue lisää
Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Olen Katrin ehdoton kannattaja, koska näen Katrin uudistukseen tähtäävänä ehdokkaana. Uskon vahvasti, että Katri saa karanneet lampaat takaisin kotiin Keskustaan. Katri on kielitaitoinen ja olemukselaan tuo meille nuorisoa ja nuoria naisia mukaan sekä maalta, että kaupungista. Ehdottomasti Katri puheenjohtajaksi!"