Kolme päivää vaaleihin - tässä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

 

Kenen kanssa pitäisi hallitus muodostaa?

Ihan oikeasti ajattelen, että tärkeintä olisi nyt saada Keskusta vetämään hallitusta ja vetäjälle mahdollisimman kova valtakirja kansalle.

Nykypohja on niin riitainen, että sen varaan ei voi laskea. Lisäksi sieltä on tullut nimenomaan Lapille niin kylmää kyytiä, ettei monikaan vastaavaa muista.

 

Pitäisikö aselakia vielä kiristää?

Aselakiin en kannata mitään kiristyksiä, sillä ei oikeasti ratkaista niitä asioita, mitä väitetään haettavan. Lappilaisten vapaata metsästysoikeutta valtionmailla pidän erittäin tärkeänä. Suhtaudun ylipäätään erittäin skeptisesti metsästyksen rajoittamiseen luonnonsuojelun yms. nimissä. Vaikka en itse metsästä, on se mielestäni osa lappilaisesta elämäntapaa. Eli olen metsästyksen lämmin kannattaja. Se on erittäin tärkeä ja hyvä harrastus myös monelle nuorelle täällä Lapissa.

 

Mitä mieltä Natosta?

Suomen omaa puolustusta on vahvistettava, mutta Nato-jäsenyys ei tässä tilanteessa ole viisas ratkaisu. Se saattaisi kiristää tilannetta Suomen ja Venäjän rajalla. Nato-optio on syytä olla olemassa, mutta mielestäni asia ei tulevalla vaalikaudella ole ajankohtainen.

 

Mitä mieltä ydinvoimasta, turpeesta, kivihiilestä, tuulivoimasta ja vesivoimasta? 

Nykyiset myönnetyt luvat ovat riittäviä eikä uudelle ydinvoimalle ole Suomessa tarvetta. Uskon, että näin tulee myös turvattua teollisuuden tarvitsema edullinen sähkö. 

Etenkin kivihiilestä luopuminen olisi järkevää. Kivihiili tulisi korvata kotimaisella metsäenergialla. Sen sijaan turpeesta en luopuisi, turve työllistää kotimaassa ja on hitaasti uusiutuva luonnonvara.

Tuulivoiman tukea voimme leikata, koska siihen liittyvä teknologia kehittyy jatkuvasti. Saamme siis pienemmällä rahalla enemmän uutta tuulivoimaa.

Vuotoksen suhteen katsoisin vielä muita ratkaisuja kuin nyt esillä ollut allasta. Iso kysymys on sekin, onko allashankketta Kemijoki-yhtiö itse enää edistämässä?

 

 

Mitä mieltä julkisen sektorin koosta?

Kaikkein tärkeintä olisi saada kaikin keinoin 450 000 työelämän ulkopuolella olevaa suomalaista takaisin työelämään. Tämä tarkoittaisi samalla yksityisen sektorin vahvistamista, jolloin meillä olisi varaa ylläpitää myös julkisia työpaikkojamme. Nyt todellinen ongelma on siis valtava työttömyys, joka koituu koko yhteiskunnalle aivan liian kalliiksi.

 

Kuntien pakkoliitoksista?

Ei ole mitään syytä olettaa, että ministeriöissä olisi se viisaus miten Lapissa tulee elää. Annetaan kuntalaisten itse päättää ja siten kannatan vapaaehtoisia liitoksia. Kuntademokratia on ollut toimiva lukko sille, että julkisia palveluita on ollut kunnissa saatavilla. Kotikunta-maakuntamallinkin tulisi varmistaa, että kunnat saavat äänensä kuuluviin terveyskeskuksista yms. päätettäessä.

 

Miten edistäisit pienituloisten eläkeläisten asemaa?

Vaikka voidaan ajatella, että ehkä valtaosalla suomalaisista asiat ovat aikalailla kunnossa, on meillä monia ryhmiä, jotka joutuvat koko ajan kamppailemaan perustoimeentulon kanssa. 

Pienituloiset eläkeläiset ovat tutkitustikin tätä porukkaa Suomessa. Toinen on opiskelijat, kolmas pitkäaikaistyöttömät. Näistä ehkä kaikkein heikoimmat mahdollisuudet omin toimin yrittää toimeentuloa parantaa, on juuri jo leipätyönsä tehneillä eläkeläisillä.

Olen itse miettinyt seuraavia tapoja parantaa eläkeläisten asiaa:

• ainakin takuueläkkeeseen korotus
• voisiko eläkeisten verotukseen sisäisesti tuoda lisää oikeudenmukaisuutta
• lääkekorvausten katto aivan liian pieni pienituloisia pitkäaikaissairaita ajatellen
• monet kipulääkkeet kokonaan kela-korvausten ulkopuolella tällä hetkellä
• YLE-vero lähes täysin tasavero: Suomen suurituloisimmat eivät juurikaan maksa veroa euromääräisestikään enempää kuin kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset

 

Voidaanko työehtosopimuksesta poiketa joissain oloissa?

Mielestäni yleissitovuus on kannatettava asia. TES:stä voitaisiin poiketa lähinnä silloin, kun siihen liittyy esimerkiksi nuorten kouluttamista uuteen ammattiin. Monet nuoret viihtyvät paremmin työnteossa kuin koulunpenkillä, mutta silloin heidän työtaitonsa eivät vielä riitä täyteen palkkaan. Näissä yhteyksissä voitaisiinkin ehkä puhua paremmin koulutussuhteesta kuin työsuhteesta.

 

Hyväksytkö tuloerot Suomessa? 

En hyväksy suuria tuloeroja. Suomen vahvuus on ollut se, että eteenpäin on voitu päästä heikoistakin oloista. Eriarvoisuus on kuitenkin kasvamassa. Olen tästä paljon enemmän huolissani kuin liian pienistä tuloeroista.

 

Oletko valmis keventämään työn verotusta? 

Veronalennukset tuntuvat tietenkin yksittäisen ihmisen kukkarossa kivoilta, mutta täytyyy muistaa, mitä veroilla tehdään.

Niillä pidetään huolta toimivasta pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa tulotasosta huolimatta jokaisella on oikeus hyviin palveluihin ja oikeus rakentaa elämäänsä. Vahva hyvinvointivaltio on kansallisen eheyden turva.

Veronkevennyksiä voitanee maltillisesti tehdä, mutta silloin ne on suunnattava pieni- ja keskituloisille. Silloin raha menee myös varmimmin kulutukseen ja vahvistaa siten talouttamme.

 

Voidaanko perintöverosta luopua?

Perintövero tuo valtiolle puolen miljardin verotulot. Siitä ei tässä taloustilanteessa voida luopua. Etenkin yritysten (ml. metsätilat) sukupolvenvaihdoksiin tulisi saada helpostusta. 

 

Alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO-sopimus?

Kysymys tästä on erittäin kärjistynyt, ylilyöntejä on nähty liikaa.  Nyt pitäisi ottaa aikalisä ja rakentaa yhteisempää näkemystä. Sopimuksen ratfioitiin tulee pyrkiä, mutta se edellyttää ILO-sopimuksen kannattajien ja vastustajien lähentymistä. 

 

Kannatatko kaivosveroa?

Päälinja tulisi olla se, että kaivostoiminnasta jäisi nykyistä enemmän itse toiminta-alueelle. Se parantaisi hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä ja auttaisi oikein toimien julkista sektoria. Vaarana on se, että kaivosvero voi estää uusien investointien saamista Suomeen.

Tärkeää olisi löytää sopiva tasapaino näiden välillä. Mikäli kaivosveroon päästään etenemään, mallina voitaisiin käyttää kiinteistöveroa. 

Nythän kaivosten kiinteistövero ei poikkea yleisestä verotuksesta, eli toisin kuin esim. vesi- ja ydinvoimalaitoksien osalta.

 

Haluatko edistää kaivoksia Lappiin?

Suhtaudun kaivoshankkeisiin peruspositiivisesti. Koen, että meidän ykköshaaste on kääntää väkiluvun lasku positiiviseksi.

Tämä onnistuu vain työn kautta. Olen lukenut ison pinon erilaisia raportteja ja selvityksiä ja näyttää siltä, että matkailu, kaivokset ja metsätalous ovat ne sektorit, joihin kasvua voi odottaa. Panostukset sinne (kaikki ovat eräällä tapaa ”logistiikkahankkeita”) tuottaisivat siten todennäköisesti parhaan tuloksen.

Kussakin hankkeessa tulee sitten vielä arvioitavaksi ympäristöseikat ja vaikutus matkailuun ja porotalouteen. Vasta näiden arvioiden voidaan tehdä päätös siitä osallistuuko valtio hankkeen infran rahoitukseen. Kaivosluvathan myöntävät viranomaiset, eivät poliitikot.

 

Minkälaista SOTE-uudistusta kannatat?

Ehkä kaikkein eniten olen sairanhoitopiirimallin kannalla, myös muut tulevat kyseeseen. Ymmärrän ja allekirjoitan myös tavoitteen eri sairaanhoidon tasojen yhdistämisestä.

Tärkeää tässä olisi kuitenkin turvata päätöksenteko riittävän lähellä hoitotarvitsevia. Miljoonapiirimallille en ennättänyt oikeastaan missään vaiheessa lämmetä, silloin meidän terveyskeskuksista olisi päätetty melko pitkälle Oulussa. Se on liian kaukana meidän terveyskeskuksista ja siten meidän terkkarit säästökohteena liian houkuttelevia.

Yksi ongelma on nähdäkseni ollut se, että sairanhoitopiirin osalta on ollut vaikea ennakoida kuluja ja ne ovatkin järjestään aina ylittyneet. Kunnat maksajina joutuvat tuon rahan aina jostakin kaivamaan, ja tässä tulee helposti asetettu erikoissairaanhoitopiiri ja kunnan perusterveydenhoito vastakkain.

Ei ole oikein, että perusterveydenhoidosta jatkuvasti säästetään ja hoidetaan ihmiset yhä sairaampina ja yhä kalliimmalla sairaanhoitopiireissä. Ehkä tähän tuo sote-uudistus joitain avaimia juuri tuo.

 

Lisää voit lukea mm. vaalikoneista:

Katri Helsingin Sanomien vaalikoneessa 

Katri YLE:n vaalikoneessa

Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan vaalikone (kirjoita Katri Kulmuni oikeaan yläreunaan)