2.6.2020

Koko Suomi liikkeelle

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.
 

Suomi on tilanteessa, jossa koronan leviämisen estämiseksi tehtyjä rajoituksia voidaan purkaa asteittain ja hallitusti.

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.

Kaikki on pidettävä mukana

Lisätalousarvion neljä isoa kokonaisuutta ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, investointien vauhdittaminen sekä peruspalvelujen vahvistaminen.

Lapset ja nuoret ovat olleet kovilla koronan aikana. Perheiden arki on kuormittunut. Tämä näkyy oppimistuloksissa, harrastusmahdollisuuksissa ja hyvinvoinnissa. Lasten ja nuorten henkilökohtaista tukea ja perheiden palveluja vahvistetaan yli 200 miljoonalla eurolla. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia lisätään lanseeraamalla Suomen oma malli – jokainen lapsi saa mahdollisuuden harrastaa.

Nyt on paras aika opiskella. Eri puolilla Suomea on samaan aikaan kova pula osaajista ja monella nuorella on vaikea päästä alkuun opinnoissaan. Hakijasuman purkamiseksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja lisätään tänä syksynä yhteensä 4800 opiskelijalle. Tämä antaa nuorille toivoa tulevaan ja vahvistaa samalla alueiden elinvoimaa.

Investoinnit ovat uuden kasvun välttämätön edellytys. Laitamme liikkeelle miljardiluokan investointeja, jotka vahvistavat elinvoimaa ja luovat uutta työtä koko maahan. Toimet koostuvat merkittävistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanoksista, aluelähtöistä kehittämistoimenpiteistä sekä teollisuuden ja maatalouden investointien vauhdittamista pääomittamalla eri rahoitusinstrumentteja, kuten Teollisuussijoitusta, Suomen Malminjalostusta ja Maatalouden kehittämisrahastoa. Julkinen rahoitus toimii vipuvoimana yksityisen sektorin investoinneille.

Myös toimivat liikenneyhteydet antavat eväitä tulevaisuuden rakentamiseen. Eri puolilla Suomea tehtävät liikenteen investoinnit ovat suuruudeltaan yhteensä 450 miljoonaa euroa. Niillä mahdollistetaan esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan investointi - Suomen metsissä riittää puuta jalostettavaksi. Vihreän talouden ja puhtaiden teknologian investointeja vauhditetaan myös Suomeen perustettavan ilmastorahaston avulla. Rahastoa pääomitetaan 300 miljoonalla eurolla.

Neljäs iso kokonaisuus on ihmisten arkisten peruspalvelujen, kuten lääkäriin pääsyn tai koulutukseen turvaaminen. Valtio tukee kuntia noin 1,4 miljardilla eurolla, jotta ne selviäisivät yli pahimman. Pidemmän aikavälin kuntatalouden haasteeseen vastaamiseksi käynnistetään kuntien tehtävien ja velvoitteiden tarkastelu.

Elinvoiman ja uudistusten tielle

Nämä merkittävät satsaukset ovat mahdollisia, koska olemme pitäneet taloutemme vähintäänkin kohtuullisen hyvässä kunnossa. Suuri kiitos kuuluu edellisen hallituksen työllisyyttä edistäville ja menojen kasvua taittaneille toimille. Suomen talouspolitiikkaan luotetaan ja meillä on varaa velkaantua koronan kaltaisen yllättävän kriisitilanteen iskettyä.

Emme voi kuitenkaan ummistaa silmiämme tulevalta. Suomella on oltava selkeä suunnitelma siitä, miten saamme velan kasvun hallintaan ja julkisen talouden vakaammalle pohjalle. Meidän on pidettävä kynsin ja hampain kiinni siitä luottamuspääomasta, jonka olemme vuosikymmenten kovalla työllä rakentaneet.

Tämän vuoksi olemme lisätalousarvion yhteydessä linjanneet, että julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta on pidettävä tiukasti kiinni, vaikka maali siirtyykin koronasta aiheutuvan velkaantumisen myötä.

Haluan muistuttaa, jopa varoittaa, että emme pysty välttymään myöskään veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta. Työllisyyttä ja kasvun edellytyksiä lisääville sekä menojen kasvua hillitseville uudistuksilla voimme kuitenkin pienentää olennaisella tavalla näiden sopeutustoimien tarvetta.

Uudistuksia lisääviä päätöksiä ei ole varaa jäädä odottelemaan. Hallitus nostaa työllisyystoimissa kunnianhimon tasoa. Asetamme budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 työpaikan tavoite. Uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus pitää saada maaliin tämän vaalikauden aikana, kysymys on ihmisten peruspalveluista.

Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää
Suomi ei saa jakautua voittajiin ja häviäjiin

2.9.2020

Tunnistan Suomessakin merkkejä USA:n, Britannian tai Ranskan kaltaiselta jakautumisesta.

Meillä ei ole varaa olla arvostamatta tämän maan eteen tehtävää työtä, oli se sitten minkälaista tahansa.

Leipää tälle maalle tuottaville on annettava niiden ansaitsema arvo. 

Lue lisää
Katri kertoo Keskustan linjasta

2.9.2020

Alueellinen tasa-arvo, syvä vihreys ja edistyksellisyys.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri tuo uutta ilmettä Keskustaan. Katri haluaa pitää koko maan elinvoimaisena."