22.9.2011

Koko suku kommunalkassa

Venäläisen kaupunkiasumisen erikoisuus ovat yhteisasunnot eli kommunalkat. Nämä aikanaan vauraiden perheiden hulppeat kaupunkiasunnot sosialisoitiin vallankumouksen jälkeen koko kansan käyttöön. Asuntoihin sijoitettiin yksi perhe jokaiseen huoneeseen. Kommunalkojen asukasluku huiteli yleensä parinkymmenen yläpuolelle. Asukkaat jakoivat keittiön ja peseytymistilat eikä yhteisöllisyydestä ollut puutetta.

Asumisen ahtaus alkoi kuitenkin vaivata ihmisiä ja Nikita Hrustsevin valta-aikana 1950- luvulla käynnistettiin koko maan kattava asuntopoliittinen ohjelma. Tavoitteena oli taata jokaiselle venäläisperheelle oma asunto. Näin syntyivät hurjat neuvostotyyliset kolossikerrostalot, joihin mahtuisi Suomessa kokonainen kunta.

Kommunlkat pitivät pintansa etenkin suurkaupungeissa, Moskovassa ja Pietarissa. Ne sijaitsivat usein kaupunkien historiallisessa keskustassa vanhoissa arvorakennuksissa hyvillä paikoilla, eivätkä ihmiset halunneet muuttaa niistä pois. Erään laskelman mukaan Pietarin kommunalkoissa asuu nykyään saman verran ihmisiä kuin on Helsingissä asukkaita. Yksi näistä omintakeisista yhteisasunnoista sijaitsee yläkerrassani.

Suomessa yhteisasuminen liitetään yleensä tiettyyn elämänvaiheeseen nuoruudessa. Kimppakämpissä asuvat opiskelijat, mutta hekin muuttavat mieluummin yksiöihin omaan rauhaansa. Harva työelämässä säännöllisistä ansiotuloista nauttiva voisi edes kuvitella asuvansa yhteisasunnossa. Paitsi edellisen hallituksen työministeri Anni Sinnemäki, joka jakoi hulppean punavuorelaisasunnon kämppisten kanssa.

Perinteinen talonpoikainen asumistyyli kokosi saman katon alle useita sukupolvia. Isovanhemmat huolehtivat lapsenlapsista vanhempien ahkeroidessa päivät töissä. Työelämässä vallitsee sama roolitus, mutta asumismuodot ovat muuttuneet. Yhteisen asuintilan jakaminen muiden ihmisten kanssa koetaan jopa tungettelevaksi. Ihmiset arvostavat omaa rauhaa ja yksityisyyttä.

Toisinaan pitkälle viety yksityisyys voi johtaa jopa yksinäisyyteen. Ajoittain voimme lukea iltapäivälehtien palstoilta surullisia tarinoita unohdetuista ihmisistä. Muumioitunut vanhus naapurihuoneistossa pysäyttää kenet tahansa, myös itsekeskeisimmän uraohjuksen. Seinän takana asunutta ihmistä ei kaivannut kukaan.

Suomalainen väestöpyramidi tunnetaan heikosta huoltosuhteestaan. Käsipareja hoitotyöhön on entistä vähemmän ja autettavia yhä enemmän. Pelkkä kunnille ja valtiovallalle ulkoistettu vanhustenhuolto ei pysty antamaan lämmintä rakkauden kyllästämää hoitoa. Jokaisen nuoren ihmisen tulisikin jossain vaiheessa uhrata ajatus sille, miten on ajatellut huolehtia omista huoltajistaan, kun sen aika on.

Itseriittoinen laitoksiin sysääminen kasvatuksellisena kiitoksena on kylmää. Kiristyvän työelämän paineissa ei aina ole mahdollisuutta asua edes samalla paikkakunnalla omien vanhempien kanssa. Miten heistä voisi näin ollen edes huolehtia? Ehkä siinä vaiheessa jokaisen on mietittävä henkilökohtaisesti, mikä olikaan elämässä tärkeää: asema, vauraus ja ura, vai perhe, elämänviisaus ja hyvinvointi?

En ole tuomassa kommunalkoja Suomeen, mutta asumismuodosta voisi oppia jotain. Ainakin sen, että seinän takana asuva on ihminen siinä, missä itsekin. Naapurin kanssa jutustelussa ja kuulumisten vaihdossa ei tulisi olla mitään outoa.

Kommunalkoissa ei ole tätä huolta. Niissä elämä on läsnä kaikkine vaiheineen syöttöjakkarasta keinutuoliin.

 

Kirjoitus on julkaistu Lounais-Lapin vieraskolumnina.

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Olen tuntenut  Katrin yli 10 vuotta  ja nähnyt hänen kasvunsa Tornion varavaltuutetusta valtuuston puheenjohtajaksi, kansanedustajaksi, puolueen varapuheenjohtajaksi ja ministeriksi. Monipuolinen osaaminen on huomattu niin paikallisesti kuin kansallisesti. Puoluekokouksissa  jäsenistö on tunnistanut  Katrin taidot, luottanut nuoreen, vahvaan ja kielitaitoiseen naiseen ja antanut sen mukaisesti vastuuta. Keskustan kansanliikkeellä on  vaikeissa tilanteissa aina ollut rohkeutta  luottaa nuoriin ja energisiin henkilöihin. Luota sinäkin Katrin kykyyn uudistaa puolue ja laittaa Keskusta kuntoon."