12.9.2018
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kulmuni: Suomi ja Ruotsi eivät voi hyväksyä komission lohikiintiöitä
EU-komission uusi ehdotus Itämeren lohikiintiöksi on huomattavasti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteellisiä suosituksia suurempi. Ehdotus nostaisi lohen kokonaiskiintiötä jopa 65 prosenttia 105 000 loheen.
- Kysymys on Euroopan pohjoisimmille maille Ruotsille ja Suomelle erittäin tärkeä eikä maiden pidä hyväksyä komission ehdotusta kasvattaa lohenkalastuksen kiintiötä, toteaa Kulmuni.
EU-komission uusi ehdotus Itämeren lohikiintiöksi on huomattavasti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteellisiä suosituksia suurempi. Ehdotus nostaisi lohen kokonaiskiintiötä jopa 65 prosenttia 105 000 loheen.
- Kysymys on Euroopan pohjoisimmille maille Ruotsille ja Suomelle erittäin tärkeä eikä maiden pidä hyväksyä komission ehdotusta kasvattaa lohenkalastuksen kiintiötä, toteaa Kulmuni.
- Kulunut kesä on ollut kuumuudeltaan poikkeuksellinen myös vesien lämpötilan suhteen, millä on mahdollisesti ollut vaikutusta lohen nousuun kotijokiinsa pohjoisessa. Jos lohia ei pääse riittävästi nousemaan Tornionjokeen kutemaan, ei kalaa ole muuallakaan. Siksi tämänkaltainen esitys komissiolta tuntuu erittäin huonosti harkitulta, kansanedustaja toteaa.
- Olen luottavainen, että Suomi saa maatalousministerimme Jari Lepän johdolla komission palaamaan kestävämmälle linjalle, jossa lohikantojen turvaamiseksi tärkeää on huolehtia lohien noususta poikastuotantoon pohjoiseen Tornion- ja Simojoelle, Kulmuni sanoo.
- Tämä kysymys on Suomelle tärkeä paitsi ympäristöllisesti myös kasvavan kalastusmatkailun myötä. Merellä nostetun kalan on arvo on murto-osa joella koetusta elämyksestä, kansanedustaja sanoo.
Euroopan unionin vuosittaiset lohikiintiöt vahvistetaan lokakuun puolivälissä.
Lisätietoja: Katri Kulmuni, puh. 044-2555 903
9.11.2022
Viime viikkojen yksi politiikan kuuma kiista on liittynyt EU:n ennallistamisasetukseen.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Uusi Rovaniemi -lehdessä.
2.8.2022
Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.
27.4.2022
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022
Lue lisää9.1.2022
Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.
Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!
Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.
Lue lisää4.1.2022
Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.
Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.
Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle.
Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:
Lue lisää29.12.2021
Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:
Lue lisää
Rantakangas Olli