19.12.2018
Keskustan Kulmuni: Raskaan liikenteen tienkäyttömaksu vihdoin eduskunnan käsiteltäväksi
Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.
- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.
Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.
- Keskusta esitti vinjettimaksua jo viime vaalikaudella, koska keskustan mielestä ulkolainen raskas liikenne pitää saada maksamaan suomalaisen infran käytöstä. Vaikka Suomen valtio panostaakin tienpitoon, on silti kestämätöntä, jos ulkolaiset rekat voivat kuluttaa tiestöä maksamatta siitä mitään, kun kuitenkin suomalaiselle liikenteelle on maksut monessa maassa. On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.
Hallitus päätti jo huhtikuussa vinjettitasoista ja veron rajaamisesta vain raskaisiin yli 12 tonnin painoisiin kuorma-autoihin. Veroa kerättäisiin sekä Suomessa rekisteröidyistä että ulkomaisista ajoneuvoista, mutta suomalaiselle raskaalle liikenteelle tienkäyttövero palautettaisiin alentamalla käyttövoimaveroa.
- Vinjettimaksu on tärkeä erityisesti Pohjois-Suomelle, jossa on paljon rekkaliikennettä suuremmilla teillä. Muuallakin Euroopassa vinjettimaksuja kerätään, joten ei voi olla mahdottomuus muodostaa Suomeen omaa järjestelmää, Kulmuni toteaa.
Kulmuni pitää tärkeänä, että perustienpitoon on tällä vaalikaudella panostettu ja tiestön korjausvelkaa vähennetty. Kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksessä varattiin 16 miljoonan euron lisärahoitus korjausvelan vähentämiseen. Lisäksi ensi vuoden budjettiin on esitetty lisäyksiä perusväylänpitoon muun muassa teiden talvikunnossapidon parantamiseksi.
Lisätietoja: Katri Kulmuni, puh. 044 2555 903
27.4.2022
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022
Lue lisää9.1.2022
Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.
Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!
Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.
Lue lisää4.1.2022
Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.
Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.
Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle.
Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:
Lue lisää29.12.2021
Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:
Lue lisää9.12.2021
Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.
Lue lisää10.11.2021
Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.
Lue lisää
Viitamäki Irma-Liisa