10.2.2012

Keskustalaista rohkeutta karttaharjoituksiin

Keskusta on profiloitunut oppositiossa toistaiseksi yhdessä asiassa. Se vastustaa hallituksen katastrofaalista kuntauudistusta hamaan loppuun.

Kuntarakenneuudistus ei ole sinipunan keksintö, vaan sen lähtölaukaus ammuttiin jo vuonna 2005 Keskustan ollessa pääministeripuolue. Keskusta tunnusti tuolloin huolen alueiden eriarvoistumisesta ja niin kutsuttuun Paras-lakiin kirjattiin toimestamme keinot elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen saavuttamiseksi: ”Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutokset toteutetaan ja niiden tekemistä tuetaan siten kuin kuntajakolaissa säädetään. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa.”

Keskustalla oli kaksi hallituskautta aikaa vastata haasteisiin mieleisellään tavalla. Loimme Paras-hankkeen, joka toimi osassa maata, mutta aiheutti myös ongelmia. Se lisäsi byrokratiaa, siirsi valtaa luottamushenkilöiltä viranhaltijoille ja vähensi kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia. Paras-hanke yritti olla kannustava ja tarjota kunnille porkkanoita kepin sijasta. Nykyhallituksen kaavailut perustuvat ylhäältä saneluun ja pakkoon.

Keskustalla on oltava oma vaihtoehto sinipunan rakenteille, jota ajetaan kaikin käytössä olevin keinoin. Jos Keskustalla olisi kirkas näkemys, miten kuntarakennetta uudistetaan ja huolehditaan palvelujen saatavuudesta, antaisi se myös puolueen kuntapäättäjille vahvan selkänojan toimissaan. 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen tarjosi oppositiolle yhteistyötä kuntakysymyksessä. Tämä tyrmättiin välittömästi puheenjohtaja Mari Kiviniemen toimesta. Välikysymysäänestyksessä oppositio kuitenkin yleensä häviää. Olisiko sittenkin ollut fiksuutta yrittää vaikuttaa hallituksen linjauksiin?

Keskustanuoret esittivät liittokokouksessaan kuntarakenneuudistuksen vaihtoehdoksi vahvaa maakuntahallintoa ja lähidemokratiaa turvaamaan kuntien aseman. Tässä mallissa kunnat olisivat pääasiassa nykyisten kuntien kokoisia. Lähikuntien tehtäväksi jäisivät tietyt kevyesti hoidettavat palvelut kuten päivähoito, kirjastot ja vapaa-ajan palvelut.

Lähikunnissa hallinto perustuisi kunnallisneuvostoon, kun taas paikallishallinnon yksikkö olisi maakunta. Maakunta olisi järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toisen asteen koulutuksesta. Jo nykyisin ammatillinen toisen asteen koulutus toteutetaan usein maakunnallisesti ja eri puolella maata on hyviä kokemuksia maakunnallisista sosiaali- ja terveyspiireistä.

Varat toimintaan maakunnat saisivat valtionosuuksista ja maakuntaverosta, joka kerättäisiin kunnallisveroista. Ylintä valtaa maakunnissa käyttäisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

Keskustan on sisäisesti käytävä rohkea ja räväkkä keskustelu vaihtoehdostamme. Pelkkä EI, ei riitä. On oltava kunnianhimoisempi ja tuotava kansalaisten tietoon visio 2020-luvun Suomesta, jota Keskusta haluaa rakentaa.

 

Katja Asikainen

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret, puheenjohtaja

Katri Kulmuni

Lappi, varakansanedustaja

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Katri on vankkumaton alueiden vahva puolustaja, joka uskoo parempaan tulevaisuuteen. Kannatan osaavaa ja päämäärätietoista Katria puheenjohtajaksi."