Kertun nimipäivä

Tänään vietetään Kertun päivää, ja viime vuosikymmeninä on yleistynyt tapa, että monet keskustalaiset muistavat silloin myös opetusneuvos Kerttu Saalastia. Hän oli ensimmäinen nainen Maalaisliitto-Keskustan puoluejohdossa ja tiukka aluepoliitikko, jota pidetään myös Oulun yliopiston perustajana.

Jo melko varhain omalla poliittisella taipaleellani aloin kiinnostua Kerttu Saalastin elämäntyöstä ja sen opetuksista. Minulla on täällä Brysselissä työhuoneeni seinällä Saalastin kuva. Se on ihan hauska myös siinä mielessä, että joskus vieraani kysyvät, kuka on kuvassa. Sitä on voitu luulla esim. joksikin sukulaiseksi, ja saan sitten kertoa muutamalla sanalla hänestä.

Eilen huomasin somessa, että monet jakoivat Kerttu Saalastin kuvaa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 120 v. juhlavuoden kunniaksi. Sinällään Kerttu Saalasti ei toki liittynyt äänioikeustaisteluun, eihän hän ollut syntynytkään silloin, mutta naisten täysien vaalioikeuksien myötä tietysti Kerttu Saalasti ja monet muut suomalaiset naispoliitikot pääsivät aikanaan eduskuntaan ja hallitukseen.

Sen sijaan Kerttu Saalastin isä, Kyösti Kallio, ja monet muut valveutuneet suomalaiset valtiopäivämiehet tekivät viimeisillä säätyvaltiopäivillä päätöksen toimielimen lopettamisesta ja yksikamariseen, yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitun eduskunnan perustamisesta. On hyvä muistaa, että moni tuon ajan vaikuttaja oli valmis luopumaan omista, esim. syntyperään (aatelissääty) tai ammattiasemaan liittyvistä (papisto) säätyetuoikeuksista laajan demokratian hyväksi. (Myös kotiseutuni tuolloiset valtiopäivämiehet, Tornion kaupunginlääkäri Einar Kalm ja Alatornion kirkkoherra Eljas Lönnröt, olivat esitystä hyväksymässä.) Eikä kyse ollut yksinomaan siitä, että naiset saivat nyt äänioikeuden ja oikeuden olla ehdokkaana, vaan myös suurin osa miehistä oli ollut vuoden 1906 uudistukseen saakka vailla äänioikeutta valtiollisissa vaaleissa.