5.6.2018

Kepumyytit

Keskustasta liikkuu mitä moninaisempia väitteitä. Tavallaan on ihan imartelevaa, että juuri Keskusta on monien politiikan hokemien kohteena, mutta mitä on näiden väittämien taustalla?

Onko Keskusta todella auringonlaskun puolue tai vetääkö Keskusta aina kotiinpäin?

 

 

KEPUMYYTTIVIDEOT LÖYTYY ALTA

 

 

 

 

 

 

Kepumyytti: Kepu pettää aina

Tämä on ehkä tunnetuimpia suomalaisen politiikan hokemia. 

Onhan se tavallaan mairittelevaa, että tällainen lentävä lause on syntynyt nimenomaan poliittisen keskikentän vaikutusvaltaisesta puolueesta Keskustasta, vaikka itse lausahdushan ei kovin imarteleva ole. 

Erityisen tunnetuksi kyseisen heiton teki Suomen Sosiaalidemokraatti -lehden entinen päätoimittaja Aimo Kairamo, joka viljeli sitä ahkerasti teksteissään.

Tämä kertoo jo olennaisen, mutta miksi juuri Keskusta on joutunut kilpailijoiden kohteeksi?

Keskusta on ollut tekemässä lukuisia merkittäviä ratkaisuja. Ainakin hallitusratkaisujen yhteydessä oppositioon jääneet ovat olleet pettyneitä.

Keskusta on uniikki liike, jota on hyvin vaikea sovittaa perinteiselle vasemmiston ja oikeiston akselille. Tämä lienee myös tämän paikkaansa pitämättömän myytin taustalla

Myönnettäköön kuitenkin sen verran, että pettyneiksi itsensä ovat varmaan tunteneet ainakin ne asiantuntijat, jotka ovat turhaan vuosikymmenten ajan povanneet Keskustan taantumaa.

 

https://youtu.be/11ZMzdelZt4

 

 

Kepumyytti: Keskusta vetää kotiinpäin

Keskustaan lyödään jatkuvasti leimaa siitä, että vedämme kotiinpäin. Puhutaan aluepolitiikasta jonain mörkönä, että se olisi jotenkin Suomen edun vastaista. 

Tämä seikka vaatii avaamista. 

Keräämme Suomessa tuloveroja maksukyvyn mukaan. Suurituloisemmat maksavat enemmän veroja kuin pienituloiset. Näillä verovaroilla maksamme mm. koulut nuorille ja hoivan ikäihmisille - heidän asuinpaikastaan riippumatta. 

Jos tämä hyvinvointivaltion ydin on kotiinpäin vetämistä, niin olkoon se sitten sitä. 

Uskon vakaasti, että on koko maan etu kouluttaa jokainen suomalainen nuori - asuivatpa missä päin tahansa. Entä olisiko meillä todella muka varaa jättää ikääntyvässä Suomessa valtava määrä nuoria kouluttamatta?

Samoin jo työnsä tehneet ikäihmiset ansaitsevat tarvitsemaansa hoivaa - asuivatpa he missä päin tahansa. Tämä on ihmisoikeuskysymys. 

Meillä on lisäksi liuta muita yhteiskunnan maksamia palveluita ja etuuksia, jotka ohjautuvat sinne missä niiden tarve on suuri. Esimerkiksi asumistuet ohjautuvat sinne, missä pienituloiset tarvitsevat yhteistä apua säädyllisen asunnon vuokran maksamiseen. Summa on yli kaksi miljardia. Tästä 25 % menee pääkaupunkiseudulle ja kokonaisuudessa 75 % Suomen suurimpiin kaupunkeihin. 

Maksamme merkittävän summan innovaatiotukia suoraan verovaroista. Nämä ohjautuvat sinne, missä rahan arvioidaan tuottavan parhaan tuloksen. Saajana olevat yritykset sijaitsevat valtaosaltaan suurissa kaupungeissa. Samoin maataloustuet ohjautuvat sinne, missä rahan arvioidaan tuottavan parhaan tuloksen. Maatilat sijaitsevat - no maalla. 

Näistä ainoastaan tätä jälkimmäistä tunnutaan pidettävän joissakin puheenvuoroissa jotenkin paheksuttavana. Vastineeksi syömme kuitenkin yhtä maailman puhtainta ruokaa ja turvame ruokahuoltomme kriisitilanteisiin.

Yksipuolisten mediajuttujen tai kannanottojen sijaan toivoisin hieman laajempaa tarkastelua. Totuus kun on, että kaupungit tarvitsevat maaseutua ja maaseutu kaupunkeja. Ei Suomi muuten toimisi.

 

https://youtu.be/bjdeFPRykAA

 

 

Kepumyytti: Keskusta on auringonlaskun puolue

Suomalaisen puo­lu­e­ken­tän on pit­kään ennakoitu ja­kau­tu­van kah­tia, oi­keis­toon ja vasem­mis­toon. 

Keskustaa on pidetty arvovaltaisissakin puheenvuoroissa suomalaisena kummallisuutena, joka surkastuu maatalouteen pohjaavan kannatuksena myötä olemattomaksi. 

Katsotaanpa hieman faktoja. Vuonna 2018 Suomen pääministeripuolue on - Keskusta. Yhä useampi Keskustan äänestäjä tulee kaupungeista ja taajamista. 

Tässä muutoksessa on auttanut varmasti se, että suuri osa kaupunkilaisista on tullut - maaseudulta. Heidän taustansa ymmärtäminen ja tämän yhteiskunnallisen muutoksen yhteensovittaminen on auttanut Keskustaa. Emme aseta maaseutua ja kaupunkeja vastakkain, vaan näemme, että koko maa voittaa, mikäli meillä on vahva, eteenpäin katsova maaseutu ja kehittyvät kaupungit.

Toinen tekijä on varmasti ollut koulutuksen kautta tapahtunut tasa-arvon saavuttaminen. Keskusta on elänyt tässä muutoksessa mukana, itse asiassa sitä johtaen.

Kolmanneksi me suomalaiset taidamme olla maltillisia ja ratkaisukeskeisiä. Keskusta on elänyt ajassa. Tämä taito - ja vain tämä - ratkaisee Keskustan tulevaisuuden jatkossakin. 

Kes­kus­tan vahvuus on kyky ylit­tää ul­ko­mail­ta tuo­dut ide­o­lo­gi­set opit ja po­liit­ti­set ra­ja­lin­jat. Jos Keskustalla on tarjota ratkaisut Suomen ongelmiin, tullaan meihin myös jatkossakin luottamaan.

Uskon, että Kes­kus­ta tulee pitämään pilkkanaan puo­lu­een kuo­le­maa en­nus­ta­nei­ta val­tio-op­pi­nei­ta seuraavatkin vuosikymmenet. 

https://youtu.be/IpuBmVriOK8

 

 

Vihreä apilalippu korkealle, kuntavaalit odottavat!

13.6.2020

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin puhe puoluevaltuustossa Helsingissä 13.6.2020.

 

Koko maan kehittäminen on asia, joka erottaa Keskustaa ratkaisevalla tavalla muista puolueista. Toki Keskusta on kokonaisuus. Alueellisuuteen yhdistyy sosiaalireformistinen linja, joka tukee vahvaa perusturvaa ja , jokaisen mahdollisuuksia. Köyhän asiaa on elinikäinen oppiminen. 

Ja kun tähän yhdistää vielä vihreyden, on keskustan kolmio valmis. 

Lue lisää
Keskustan puoluekokous valitsee puheenjohtajan - olen käytettävissä

6.6.2020

Haluan jatkossakin Keskustan puheenjohtajana edistää koko Suomen tasapainoista kehittämistä. Myös tulevassa sote-ratkaisussa keskustalainen palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta puolustava linja täytyy saada vahvasti näkymään. Ihmisläheinen, keskustalainen vaihtoehto eheyttää ja kiinteyttä suomalaista yhteiskuntaa. Mutta meidän oma järjestöväkemme tarvitaan täysipainoisesti mukaan tähän työhön.

Lue lisää
Koko Suomi liikkeelle

2.6.2020

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.
 

Lue lisää
"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Olen vakuuttunut Katrin poliittisesta osaamisesta kuunnellessani häntä useita kertoja. Katrin selkeä ihmistä lähellä oleva sanoma on selkeää. Katri ymmärtää, että Suomi on erilaisten alueiden maa. Keskusta on erilaisten ihmisten kansanliike, jota Katri Kulmuni on paras johtamaan."