Kellojen siirtelystä

Viime viikonloppuna kelloja siirrettiin jälleen. Monet ovat kysyneet, ettekö te siellä EU:ssa saisi päätöstä kesä- ja talviajoista luopumisesta? Yksittäinen jäsenmaa ei voi päätöstä tehdä, kun on sovittu, että kellonajat menevät samaa tahtia koko EU:n alueella.

Muutama vuosi sitten EU:n komissio ehdottikin kesäajasta luopumista ja parlamentti sen hyväksyi (keväällä 2019 äänin 410-192). Päätös vaatii kuitenkin kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, eli käytännössä ministerineuvoston pitäisi vielä asiasta päättää. Se ei ole kuitenkaan suostunut näin tekemään. Taustalla on ilmeisesti se, että osa jäsenmaista ei ole joko muodostanut kantaansa tai suhtautuu lähtökohtaisesti nihkeästi muutokseen (tai ei pidä sitä ainakaan tärkeänä).

Asia on vähän kuin tuo Strasbourgin kokouspaikka, jossa taas viime viikon vietin. EU-parlamentin suuri enemmistö haluaisi vain yhden kokouspaikan, mikä olisi kaikin puolin järkevää ja tulisi myös veronmaksajille edullisemmaksi. Kuitenkaan kaikki maat eivät ole asiasta yksimielisiä, ja tämän takia asia ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa muuttumassa.

On sanottu, että sen neuvotteleminen, otetaanko kesäaika vai talviaika käyttöön, olisi vaikeaa. Eihän tämä itse periaatteen suhteen pitäisi kuitenkaan ongelma olla. Jos päätetään, että kellojensiirtelystä luovutaan, niin jokainen maahan sitten valitsisi itse, kumpaa aikaa alkaa noudattaa ja menevät sen mukaan aikavyöhykkeeseen. Eiväthän EU:n kaikki jäsenmaat nytkään ole samassa aikavyöhykkeessä.

Monet ihmiset kärsivät biologisen rytmin muutoksesta. Perustellusti on myös kysytty, onko kesäaikaan siirtymisestä tullut sellaista energiansäästöä, millä järjestelmää aikanaan perusteltiin.

Vaikka asia ei ole kenties EU-päätöksenteon tärkeimpiä, tulee tästä pitää kuitenkin ääntä jatkossakin, että se saataisiin viimein käsittelyyn.