Katrin kynästä: Perhevapaauudistuksen päälinjat selvillä

Olemme saaneet yhteisymmärryksen perhevapaauudistuksen päälinjauksista.

Hallituksen yhdessä tekemä perhevapaamalli on selkeä parannus perheille. Perheiden valinnanvapaus säilyy ja tasa-arvo etenee.

Perheet ansaitsevat ennustettavuutta toimeentuloonsa ja joustoja arkensa järjestämiseen. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun syntyvyys on laskenut alhaiselle tasolle.

Vanhemmuuden tasa-arvon edistäminen on ollut Keskustalle koko ajan tärkeä tavoite. Kun isät ovat enemmän lastensa kanssa, paranee sitä kautta myös naisten työmarkkina-asema. Tämän vuoksi perhevapaauudistus saa myös maksaa.

Lasten ja perheiden hyvinvointi on Keskustalle panostuskohde. Sitouduimme myös vaalien alla tähän tavoitteeseen. Hallitus onkin varannut 25 miljoonaa euroa oman osuutensa kattamiseen.

Jatkotyössä painetta kohdistuu muun muassa joustojen konkretisoimiseen. Jotta perhevapaamalli sopeutuisi kunkin perheen ainutkertaiseen tilanteeseen, on mallin oltava mahdollisimman joustava. Haluamme perhettä perustaville vähemmän kieltoja ja enemmän mahdollisuuksia tukemaan perheiden omia valintoja.

Valmistelutyössä on kunnioitettu hallitusneuvotteluissa sovittuja reunaehtoja. Esimerkiksi nykymallinen kotihoidontuki säilyy. Ilman Keskustaa perhevapaamalli rakentuisi hyvin toisenlaiselle pohjalle.

Keskustalle perhevapaat ovat perhepolitiikkaa, eivät työllisyyspolitiikkaa. Olen ihmetellyt sitä innokkuutta, jolla kotihoidontuen kaikkivoipainen kortti lyödään pöytään ratkaisuna työllisyyteen.

Pidän tällaista ajattelua älyllisenä laiskuutena tilanteessa, jossa osaavasta työvoimasta on pulaa ja työelämästä pitäisi tehdä perheellisille entistäkin houkuttelevampaa.

Olemme siitä onnellisessa asemassa, että perhevapaauudistuksen teossa voidaan hyödyntää runsaasti tutkittua tietoa. Sitä kertyi muun muassa viime kaudella umpikujaan ajautuneen uudistuksen yhteydessä. Jo silloin saatiin selkeää faktaa siitä, miten pieni työllisyysvaikutus kotihoidontuen leikkaamisella olisi.

THL:n mukaan pienten lasten äitien työllisyysasteen kannalta olennaisin kysymys on, onko työtä tarjolla. Nykyisin vain kymmenen prosenttia perheistä käyttää maksimaalisen ajan kotihoidontukea. Kaikki kotihoidon tuen leikkaukset olisivat lisäksi julkisen talouden kannalta negatiivisia, koska kotihoitoa kalliimman päivähoidon kysyntä kasvaisi.

Viime vaalikaudella emme saaneet tehtyä kokoomuksen kanssa uudistusta, joka olisi olisi ollut perheiden kannalta parannus. Nyt sellaisen uudistuksen kivijalka on tehty.

Kiitän tähänastisesta valmistelussa mukana olleita hallituskumppaneita ja toivotan kolmikantaiselle yhteistyölle sitoutumista perheiden hyvinvointia tukevaan ja tasa-arvoa vahvistavaan, joustavaan perhevapaamalliin.