Katrin kynästä: kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla

Tänä viikonloppuna olen ollut kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eilen Vaasassa. Tänään Toholammilla, Perhossa, Alavetelissä ja Kokkolassa.

Alue kirittää koko muuta Suomea. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla työllisyysaste lähentelee jo 77 prosenttia. Tämä on lähes neljä prosenttiyksikköä koko maan keskiarvon yläpuolella.

Mikäli koko maassa päästäisiin samaan, olisi meillä huomattavasti paremmat lähtökohdat rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja panostaa uuteen.

Prosenttiyksikön nousu koko maan työllisyysasteessa tuo valtion ja kuntien talouteen uutta rahaa aina noin 1,4 miljardin euron verran.

Juuri tämän vuoksi tarvitsemme uusia työllisyyttä lisääviä toimia. Paremman työllisyyden avulla voimme vahvistaa perheiden ja ikäihmisten palveluja, kehittää koulutusta ja laittaa tienpätkiä kuntoon.

--
Pohjanmaan ihmeen tärkein selittäjä löytyy mielestäni vahvasta me-hengestä. Omista juurista ollaan ylpeitä ja paikalliset vahvuudet osataan hyödyntää.

Ihmiset ovat valmiita yrittämään ja puhaltamaan yhteen hiileen. Elinkeinorakenne on monipuolinen. Eri alojen yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa.

Huoliakin toki on. Tällä kertaa on riittänyt puhetta erityisesti koulutuksesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta. Yritykset kärsivät voimakkaasta työvoimapulasta.

--
Koulutus on tärkein keino vaikuttaa koko Suomen tasapainoiseen kehitykseen. Keskustan historiallisia saavutuksia on koko maan kattava oppilaitos- ja korkeakouluverkko.

Alueellisen koulutuksen vahvistaminen on tärkeimpiä tavoitteitamme hallituksessa. Esimerkiksi täällä Keski-Pohjanmaalla tulokset näkyvät jo siten, että yliopistokeskuksen rahoitusta on vahvistettu ja ammattikorkeakoulussa käynnistyy ensi syksynä konetekniikan koulutus.

Jatkossa tarvitaan uusia malleja entistä työelämälähtöisemmän koulutuksen luomiseksi. Harkitsisin vakavasti, että korkeakoulutukseen lähdettäisiin rakentamaan omaa oppisopimusmallia. Yritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä voitaisiin vastata eri alojen ja alueiden osaajapulaan sekä nostaa suomalaisten koulutustasoa.

---
Yksi ratkaisu työvoimapulaan löytyy työperäisestä maahanmuutosta. Asia noussut esille tälläkin kierroksella. Erityisesti teollisuudessa ja maataloudessa on kova tarve uusille tekijöille.

Työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi on käytävä läpi byrokratiaa, jotta lupien käsittely olisi nopeampaa.

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan helpottamisen osalta tulisi pohtia alueellisia kokeiluja erityisesti osaajapulasta kärsivillä alueilla.

Meidän pitää miettiä myös keinoja, joilla saamme Suomeen tulleet kansainväliset opiskelijat jäämään maahamme. Tässä tarvitaan yhteistyötä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä, jotta opiskelijoille syntyisi työelämäyhteyksiä työuran aikana.

Opiskelijoiden oleskelulupien kestoa valmistumisen jälkeen ollaankin pidentämässä kahteen vuoteen.