Katrin Kynästä: Alueellista tasa-arvoa vahvistamassa

Olen tuonut alkuvuodesta keskusteluun tase-erojen käsitteen ja käynnistän asiaa koskevan selvitystyön. Tasa-arvon vahvistamiseen ei ole oikotietä, vaan tarvitaan järjestelmällistä työtä ja vaikuttavia toimia.

Monissa suuremmissa kaupungeissa asuminen on liian kallista. Varsinkin nuorilla on vaikea päästä kiinni omaan asuntoon. Asuinalueet myös eriytyvät kaupunkien sisällä vaarallista tahtia.

Harvaan asutulla maaseudulla asuntojen arvot puolestaan laskevat. Pankeilta ei tahdo saada luottoa uuden kodin rakentamiseen tai ostamiseen. Moni kaupunkilainen voi saada perinnöksi maaseudulta huonokuntoisen rakennuksen tai kiinteistön, jota on mahdoton saada myydyksi.

Asuntosäästäminen on nähty perinteisesti keskeisenä kansalaishyveenä. Sen on nähty tuovan turvaa vanhuuden päiville ja antavan eväitä myös tuleville sukupolville. Asuntojen hintojen eriytymisellä voi olla suomalaisen yhteiskunnan ja talouden perusteita mullistavia vaikutuksia.

Keskusta taistelee epätasa-arvoa vastaan. Me emme hyväksy eriarvoisuutta alueiden välillä tai kaupunkien sisällä. Ei ole hyvä, jos kaupunginosat ja alueet eriytyvät. Tästä täytyy puhua ja toimia määrätietoisesti kaikkinaisen tasa-arvon edistämiseksi.