Katri vastaa kysymyksiin

Keskustan uusi ohjelmatyö lähti käynnistämänäsi käyntiin. Miten se on mielestäsi mennyt?

Ohjelmatyötä on kehitettävä niin, että se on jatkuvaa. Lähes 400 ihmistä haki työryhmiin ja vain noin puolet pystyttiin ottamaan. Se kertoo siitä, että ihmiset haluavat osallistua puolueemme suunnasta päättämiseen, ja heille on annettava siihen mahdollisuus.

Miten suhtaudut Suomen jäsenyyteen EU:ssa?

Olin seitsemänvuotias, kun EU-jäsenyydestä pidettiin kansanäänestys. Tiedän, että kysymys oli Keskustalle vaikea. Ympäristössäni oli paljon EU:n vastustusta. Muistan kuinka yhden ystäväni isällä oli sikafarmi ja kansanäänestyksen ratkettua hän päätti pistää siat teuraaksi. Nykykeskustan on oltava aktiivinen vaikuttaja myös eurooppalaisella tasolla. Keskustassa kriittisellekin EU-ajattelulle on oltava samalla yhä tilaa. Nyt kuitenkin olemme EU:n jäseniä, se on tosiasia, ja meidän on koetettava vaikuttaa unionissa mahdollisimman tehokkaasti kansallisen edun pohjalta. EU-asioiden tuntemusta tulisi Suomessa lisätä. Paremmin voimme vaikuttaa asioihin, kun tiedämme vaikutuskanavat.

Olet mukana arktisen alueen yhteistyössä, Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana parlamentaarikkokonferenssissa. Mitä hyötyä meille on tälläisesta toiminnasta?

Arktisen alueen valtioiden välisessä yhteistyössä Suomi pääsee istumaan samoihin pöytiin suurvaltojen, USA:n ja Venäjän, kanssa. Esim. intressit arktisen alueen ympäristökysymyksistä ovat yhteiset. Suomi voi edistää myös oman kylmäosaamisensa vientiä maailmalle näissä yhteyksissä.

Mitä mieltä olet puoluesihteerin valintatapaan esitetystä muutoksesta?

Ymmärrän molemmat näkökannat asiassa. Oma henkilökohtainen kantani on, että pidettäisiin nykyinen valintatapa, jossa puoluekokousväki valitsee suoraan puoluesihteerin. Puoluedemokratian kannalta tämä olisi hyvä asia.

Eikö aluepolitiikasta puhuminen ole jo vanhanaikaista?

Päinvastoin. Tasapuolinen, vahva aluekehitys on koko maan etu. Aluepolitiikan keinoin voidaan myös torjua kaupunkien sisäisten eriarvoisuuden kehitystä eri kaupunginosien kesken. Jopa EK:n uudessa raportissa tuetaan ajatusta, että kasvua on hyvä olla muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla ja yliopistokau-pungeissa. Tähän liittyy tietysti riittävä ja laadukas liikenneinfrastruktuuri ja koulutustarjonta. Alueellistaminen täytyy ottaa keskeisesti mukaan seuraavan hallitusohjelmaan, kuten muissakin pohjoismaissa on tehty useita päätöksiä valtion työpaikkojen alueellistamisesta. Kaikkien alojen työpaikkojen ei ole mitenkään välttä-mätöntä sijaita pääkaupungissa. On myös elinkeinoelämän etu, että työpaikkoja ja talouskasvua on laajalti ympäri maan. Suomen teollisuushan on pitkälti maakunnissa ja erityisesti seutukaupungeissa.

Olet viime aikoina ottanut kantaa rikosoikeuden alalle ja kannattanut kovempia rangaistuksia. Miksi?

Olen puuttunut nimenomaan kaikkein törkeimpiin rikoksiin, koska niiden vakavuutta ei ole ymmärretty. Erityisesti seksuaalirikosten minimirangaistuksia tulisi törkeimpien rikosten osalta nostaa. Esimerkiksi törkeän lasten seksuaalisen hyväksikäytön minimirangaistuksen oikeusministeriö esittää pidettäväksi yhdessä vuodessa, mikä mahdollistaa käytännössä ehdolliset raiskaustuomiot jatkossakin. Kahden vuoden minimirangaistus poistaisi ehdollisen tuomion mahdollisuuden.