20.5.2016

Katri Suomenmaassa: Keskustalaista sydämen sivistystä

Minua häiritsee, miten aluekehitystä koskevaa keskustelua Suomessa käydään. Kun puhutaan Helsingille tärkeistä hankkeista, väitetään niiden olevan kansallisesti merkittäviä. Muun Suomen hankkeet ovat puolestaan aluepolitiikkaa.

Me keskustalaiset emme tällaista vastakkainasettelua hyväksy. Mikäli emme kehitä tasapainoisesti koko Suomea, jää meillä hyödyntämättä monet mahdollisuudet. Siihen ei ole pienellä kansalla varaa.

Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Koulutusjärjestelmämme on kuljettava askeleen edellä. Muussa tapauksessa suuremmat maat tulevat ohitsemme.

Julkaistu Suomenmaassa 20.5.2016

 

Minua häiritsee, miten aluekehitystä koskevaa keskustelua Suomessa käydään. Kun puhutaan Helsingille tärkeistä hankkeista, väitetään niiden olevan kansallisesti merkittäviä. Muun Suomen hankkeet ovat puolestaan aluepolitiikkaa.

Me keskustalaiset emme tällaista vastakkainasettelua hyväksy. Mikäli emme kehitä tasapainoisesti koko Suomea, jää meillä hyödyntämättä monet mahdollisuudet. Siihen ei ole pienellä kansalla varaa.

Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Koulutusjärjestelmämme on kuljettava askeleen edellä. Muussa tapauksessa suuremmat maat tulevat ohitsemme.

Koulutuksemme tulevaisuudesta käydään tällä hetkellä paljon keskustelua. Tämä on huomioitu myös ulkomailla asti. Viime viikolla brittilehti The Economist uutisoi, että Euroopan huippuluokan koulujärjestelmä miettii itseään uudelleen. Huoleksi nostetaan erityisesti oppimiserojen kasvu.

Valitettavasti suomalaisessa koulutusjärjestelmässä näkyy keskustalaisen kädenjälkeen puute. Keskustalla ei ole ollut omaa opetusministeriä neljäänkymmeneen vuoteen.

Olen tutustunut kansanedustajan työssä eri politiikan sektoreiden lainsäädäntöön sekä kansallisiin ohjausjärjestelmiin ja rahoitukseen. Koulutuksen sektorilla keskittävä kansallinen ohjaus on viety kaikkein pisimmälle. Kuntien ja alueiden vaikutusvalta oman koulutuksensa järjestämiseen on hyvin rajallinen. Kysymys on vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä, johon keskusta on päässyt vaikuttamaan harmittavan vähän.

Globalisaation, teknologian kehityksen ja tiedon lisääntymisen kaltaisten megatrendien myötä maailma muuttuu entistä nopeammaksi. Emme ole enää yhtä vahvasti sidottuja aikaan ja paikkaan.

Keskusjohtoisuuden ja kankean johtamisen sijaan meidän pitäisikin painottaa enemmän nopeaa reagointikykyä ja itseohjautuvuutta. Valitettavasti koulutuksen kohdalla tämä ei toteudu, vaan olemme erittäin kankeita reagoimaan Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen pelastamisen kaltaisiin yhteiskunnan kokonaisedun mukaisiin kysymyksiin. Meistä on tullut oman järjestelmämme vankeja.

Tehtävistä säästöistä huolimatta koulutukseen kohdistuu edelleen merkittävät miljardiluokan panostukset vuosittain. Tulevaisuuden kannalta on olennaista, miten nämä varat käytetään. Tällä hetkellä niitä ei päästä käyttämään järkevimmällä mahdollisella tavalla, minkä vuoksi eri puolilla Suomea joudutaan käymään taistelua omien koulutusorganisaatioiden tulevaisuudesta.

Keskustan on muutettava Suomen sivistyspolitiikan suuntaa. Kysymys on arvovalinnoista ja pitkäjänteisestä työstä. Neljänkymmenen vuoden kehitystä ei muuteta yhdessä päivässä, eikä edes vaalikaudessa.

Meidän on tavoiteltava tulevaisuudessa koulutuspolitiikan avainpaikkoja. Sipilän kakkoshallituksessa on oltava keskustalainen opetusministeri. Sitä ennen pitää tehdä kauas katsova suunnitelma siitä, miten Suomen sivistyspolitiikan suuntaa saadaan muuttumaan.

 

Katri Kulmuni

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtajaehdokas

Tornio