31.8.2011

Kalmarin unioni 2041

Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomien Pohjoista Puhetta-palstalla.

Pohjoismaat tekevät nykyään valitettavan vähän yhteistyötä, vaikka sille on entistä suurempi tarve. Järkevää olisi, että ihmiset molemmin puolin valtioiden rajoja pystyisivät valitsemaan itselleen lähimmät palvelut. Monissa rajakunnissa tehdään tiivistä yhteistyötä palo- ja pelastustoimessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kulttuuripalveluiden tarjoamisessa. Hallinnolliset esteet yhteistyön tieltä voidaan ylittää poliittisella tahtotilalla, mutta löytyykö Pohjoismailla sitä?

Pisimmilleen Skandinavian yhteistyö eteni Kalmarin Unionissa vuodesta 1397 vuoteen 1523, joka kaatui aikanaan Kustaa Vaasan erkaantumiseen unionista Hansaliiton painostamana. Toisen maailmansodan jälkeen oli yhtenäisen pohjoismaisen talousliiton luominen lähellä onnistua, mutta myös tämä hanke kariutui ulkopuoliseen väliintuloon. Tuolloin tiivis pohjoismainen yhteistyö ei sopinut EU:n edeltäjälle Euroopan hiili- ja teräsyhteisölle, Natolla saati Neuvostoliitolle. Vuosikymmenten saatossa merkittävä pohjoismaisen synergian äänitorvi Pohjola Norden on kuitenkin jatkanut sisukasta kansalaisjärjestötyötä pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi.

1990-luvun lopulla vauraat teollisuusmaat perustivat itselleen oman G20-kerhon saadakseen rauhassa keskustella maailmanpolitiikasta ja -taloudesta ilman vähäpätöisten lilliputtimaiden väliintuloa. Yhdelläkään Pohjoismaalla ei yksinään G20-ryhmään Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan tai Japanin rinnalle ole asiaa norkoilemaan. Yhdessä Pohjoismaat heilahtaisivat bruttokansantuotteella mitattuna kirkkaasti samaan seuraan näiden mahtimaiden kanssa.

Jos pohjoismaat vetäisivät Euroopan unionissa yhteistä linjaa, voisi sanamme olla yhtä painava kuin Saksalla, Ranskalla tai Isolla-Britannialla. Suomenkin olisi helpompi saada vakuutensa Kreikka-lainaan, kun olisi pohjoismaista selkänojaa, johon tukeutua. Yksittäisen maan valitusta, Angela Merkel ei jaksa kuunnella, mutta viidestä samankaltaisesta pääsisi jo huomattavasti ärsyttävämpää ja painokkaampaa ääntä.

On sääli, että harva aikamme isokenkäinen on kiinnostunut edistämään pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaat ovat kulttuurinen kotimme eikä edes EU pysty lamaantuneena asiaa muuttamaan. Pohjoismaisen kanssakäymisen tuomat mahdollisuudet ihmisten arkeen sekä valtioiden vaikuttavuuteen, pitäisi takoa kansallisten päättäjien päähän. Ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua meillä on tiivis ja vaikutusvaltainen pohjoismainen yhteistyöelin - Kalmarin unioni 2041.

 

Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomien Pohjoista Puhetta-palstalla.

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Tutustuin Katriin rajayhteistyön merkeissä TornioHaaparannalla. Ensiajatukseni olikin, että siinä on ihminen – nainen -, joka menee pitkälle. Nuori, innostunut, empaattinen, omaa loistavan kielitaidon ja vieläpä rajaseudun oma luomukasvatti! Lappi ja Suomi tarvitsevat juuri Katrin tapaisia nuoria ja innostuneita ihmisiä, jotka saavat asioita tapahtumaan. Nyt on Katrin aika!”