28.2.2024
Kalevalan päivänä
Tänään vietetään Kalevalan päivää ja siniristiliput liehuvat saloissa.
Päivällä juhlistetaan paitsi kansalliseepostamme Kalevalaa, niin laajemminkin suomalaista kulttuuria. Kietoutuvathan nämä kaksi asiaa niin tiiviisti toisiinsa. Elias Lönnrot kokosi muinaista perimää ja vuosisatoja kulkeneita tarinoita luoden osaltaan perustaa kansalliselle heräämiselle 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Lönnrotin aikana ja hänen jälkeensä suomalaisen kulttuurin juuria pyrittiin hakemaan Karjalan "laulumailta". Oma kotimaakuntani Lappi tuli isomman valtakunnallisen kiinnostuksen kohteeksi vasta 1900-luvun alkupuolella. Itse ajattelen, ettei suomalaista kulttuuria kannata painottaa liikaa minkään yksittäisen maakunnan kautta. Onhan Suomi maakuntiensa summa, ja siten myös suomalainen kulttuuri koostuu omaleimaisista paikalliskulttuureista, jotka rakentuvat vanhojen suomalaisten heimojen perustalle jo ajalta ennen kirjoitettua historiaa.
Meillä keskustalaisilla on tapana käyttää usein puoluekokouksissa ja muissakin juhlissa kansallispukuja. Perinneasut ovat tärkeä osa omaa kulttuuria uskoakseni melkein kaikkialla maailmassa. Tietenkään kansallispuvut eivät ole minkään puolueen omaa kulttuuria, mutta taitaa kuitenkin olla niin, ettei muiden puolueiden puoluekokouksissa käytetä kansallispukuja yhtä paljon kuin meillä.
Kuva on jo muutaman vuoden takaa Peräpohjolan kansallispuvussa Helsingin urbaanissa ympäristössä.
