16.11.2017

Kahden sairaalan maakunta

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 15.11.2017.

Kirjoitin keväällä tälle palstalle kolumnin ”Yksi maakunta, kaksi keskussairaala, monta terveyskeskusta”. Tekstini käsitteli kotimaakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuutta. Otsikon mukaisesti Lapin maakunnan valmistelu on lähtenyt siitä, että meillä on yhteinen maakunta, jossa on kaksi keskussairaalaa ja jokaisessa kunnassa oma terveysasema.

Jostain syystä keväiset neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien välillä eivät tuottaneet tulosta. Lapin keskussairaalan olisi pitänyt ymmärtää joustaa pitääkseen maakunnan yhtenäisenä.

Lapin keskussairaala on määritelty laajan päivystyksen sairaalaksi. Ilman Kemi-Tornion seutukuntaa se on Suomen pienin laajan päivystyksen sairaala ja näin ollen erittäin haavoittuvainen. Länsi-Pohjan keskussairaala on määritelty päivystäväksi sairaalaksi kuten esimeriksi Vaasa, Hämeenlinna, Mikkeli, Savonlinna, Kajaani, Kotka ja Kokkola. Tästä joukosta Savonlinna ja Kemi ovat samankaltaisia sikäli, että Lapin ja Etelä-Savon maakunnissa on kaksi keskussairaalaa.

Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala. Lapissa ja Etelä-Savossa niitä on kaksi, hyvistä syistä. Lapissa pitkät välimatkat ja teollisuus luovat omat haasteet. Myös Etelä-Savossa Saimaan halkomassa maakunnassa välimatkat saattavat nousta yllättävän pitkiksi. Savonlinna ja Mikkeli sopivat jakavansa harvemmin käytettävät erikoissairaanhoidon palvelut siten, että syöpäkirurgia keskitetään Mikkeliin ja tekonivelleikkaukset Savonlinnaan. Tämänkaltaista sopimista ei ole pystytty Lapissa tekemään.

Vaikka Rovaniemi on laajan päivystyksen sairaala, pitää sen tukeutua maakunnan toiseen keskussairaalaan Kemiin. Kemi-Tornion ihmiset hakevat palvelunsa Oulusta yliopistollisesta sairaalasta, jos niitä ei löydy Kemistä. Kemin heikentäminen ei siis palvele Rovaniemeä, vaan Oulua. Tällöin maakunnasta myös valuisi miljoonia euroja pois Pohjois-Pohjanmaalle.

Poskelleen menneet sairaaloiden väliset neuvottelut kimmoitti Länsi-Pohjan alueella selvityksen mahdollisuudesta perustaa yhteisyritys yksityisen terveyspalvelutoimijan kanssa. Pihlajalinna, Terveystalo ja Attendo sekä Mehiläinen jokainen oli kiinnostunut perustamaan yhteisyrityksen Kemin keskussairaalaan. Kirjoittaessani tätä tekstiä ei ole vielä tiedossa, mitä Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ovat päättäneet yhteisyrityksen suhteen.

Jos Lapin maakuntaa halutaan hoitaa ja rakentaa reunojaan myöten, vaatii se kaikilta vastaantulemista. Yleensä se vaatii sitä suurimmalta. Rovaniemi maakunnan isoimpana kaupunkina on keskeinen toimija. Sen pitää oivaltaa, että muuta maakuntaa ärsyttää keskuskaupunkikeskeskeisyys. Muun Lapin täytyy pitää yhtä reunojaan myötä. Ei ole hyvä, jos Itä-Lappi ajautuu vastakkain Kemi-Tornion kanssa tai jos Pohjois-Lappi ei tue Lapin eteläalueita ja toisin päin.

Meitä on tässä maakunnassa niin vähän, että keskinäisellä nahistelulla sahaamme ennen kaikkea omaa oksaamme.

Se, että meillä on kaksi keskussairaalaa ei ole pois yhdeltäkään terveyskeskukselta. Asianlaita on pikemminkin päinvastoin.

Katri Kulmuni, 
kansanedustaja (kesk.)

Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää
Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri Kulmuni on Keskusta-aa een tunteva ennakkoluuloton poliitikko, jolla on hyvät verkostot ympäri Suomen. Hän tuntee paljon ihmisiä ja hänet tunnetaan ja häneen luotetaan."