14.3.2018

Jäämeren rata tulee sittenkin

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 14.3.2018

Perjantaina julkaistiin Suomen ja Norjan hallitusten tekemä selvitys Jäämeren radan vaihtoehdoista. Kaikkiaan viisi eri reittiä oli selvitetty, mistä Jäämeren rata voisi mennä ja kannattaako hanketta ylipäänsä viedä eteenpäin.

Helpoiten Suomi saa yhteyden Jäämerelle sähköistämällä Keminmaa-Haaparanta raideosuuden. Jo nykyään voi Ruotsin raiteita pitkin puksutella Narvikiin. Tämän raiteen sähköistys on kuitenkin aivan tavallista kansainvälisen logistiikan kehittämistä eikä ole riippuvainen Jäämeren miljardihankkeesta. Yhteys Ruotsiin pitää tehdä joka tapauksessa.

Suuren luokan hankkeista ensimmäisensä karsiutui vaihtoehto Sallan kautta Murmanskiin. Suomen ja Norjan välisenä projektina ei ole ihme, että itäinen yhteys ei edennyt. Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö ei ole tänä päivänä sellaisissa kantimissa, että esimeriksi EU olisi halukas rahoittamaan tätä vaihtoehtoa.

Jäämeren rata on miljardiluokan asia. Viimeisenä listalta karsiutui läntinen yhteys Tromssaan. Tromssa on Pohjois-Norjan kaupallinen keskus. Kaupunki on erittäin vetovoimainen ja kasvaa. Myös sen sijainti on strategisesti ajatellen Kirkkoniemeä parempi. Hintalappu muodostui kuitenkin korkeaksi. Käsivarresta Norjan puolelle siirryttäessä muuttuu maasto kallioiseksi ja kaltevaksi. Raide olisi maksanut jopa 7,5 miljardia, josta Norjan olisi pitänyt pulittaa enin osa.

Niin jäi jäljelle yhteys Kirkkoniemeen. Puolustuksellisesti sen sijainti ei ole optimaalinen, mutta kokonaisharkinta kuitenkin jätti vain Kirkkoniemen satamavaihtoehdon jäljelle. Kirkkoniemi -yhteydessä alkuperäiskansaan ja poronhoitoon liittyvät kiistakysymykset ovat kieltämättä suuria. Olen kuitenkin vakuuttunut, että jatkotyössä nämä asiat selvitetään ja rinnakkaiselo voi olla mahdollista.

Kirkkoniemen yhteys ei ole mitenkään halpa. Kolmen miljardin euron hankkeeseen ei riitä Norjan tai Suomen budjettivarat, vaan rahoitusta tarvitaan EU:lta ja erilaisilta institutionaalisilta sijoittajilta. Tavoite on, että seuraavan vuosikymmenen aikana Suomi viimein sidotaan yhteen myös Manner-Euroopan raideverkoston kanssa.

Jäämeren rata ei ole nykyisillä tai tulevilla kuljetusmäärillä kannattava. Ajatuksena on kuitenkin suurempi visio, miten Suomi kehittää raideverkostoaan ja, miten Arktinen alue kehittyy. Huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat eivät myöskään ole vähäpätöisiä.

Päärata kulkee tällä hetkellä Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Suomen sisäisiä yhteyksiä selvityksessä ei käyty läpi. On mahdollista, että yhteys voisi mennä esimerkiksi Kolarista Inariin tai Rovaniemeltä Sodankylään tai Kemijärven kautta. Nämä kaikki jää maakunnallisen jatkotyöstön varaan. Tärkeää on, että koko maakunta ääriään myöten pääsee hankkeesta osalliseksi. Kolarin rata on sähköistettävä Jäämeren radasta riippumatta.

Eihän sitä tiedä, jos tulevaisuudessa Lapin kehärataa pitkin pääsisi Kolarista Kittilään ja Sodankylään sekä Sallaan. Maakunnan kannattaa edistää hankkeita yhteisvoimin.

Katri Kulmuni (kesk.)

Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää
Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskusta tarvitsee nyt johtajaa, joka vie puolueen kertarysäyksellä kohti tulevaisuutta, mutta samalla tuntee kansanliikkeen perinteikkäät juuret. Näistä syntyy se kivijalka, joka vie keskustan kohti suurimman puolueen asemaa jälleen kerran."