14.3.2018
Jäämeren rata tulee sittenkin
Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 14.3.2018
Perjantaina julkaistiin Suomen ja Norjan hallitusten tekemä selvitys Jäämeren radan vaihtoehdoista. Kaikkiaan viisi eri reittiä oli selvitetty, mistä Jäämeren rata voisi mennä ja kannattaako hanketta ylipäänsä viedä eteenpäin.
Helpoiten Suomi saa yhteyden Jäämerelle sähköistämällä Keminmaa-Haaparanta raideosuuden. Jo nykyään voi Ruotsin raiteita pitkin puksutella Narvikiin. Tämän raiteen sähköistys on kuitenkin aivan tavallista kansainvälisen logistiikan kehittämistä eikä ole riippuvainen Jäämeren miljardihankkeesta. Yhteys Ruotsiin pitää tehdä joka tapauksessa.
Suuren luokan hankkeista ensimmäisensä karsiutui vaihtoehto Sallan kautta Murmanskiin. Suomen ja Norjan välisenä projektina ei ole ihme, että itäinen yhteys ei edennyt. Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö ei ole tänä päivänä sellaisissa kantimissa, että esimeriksi EU olisi halukas rahoittamaan tätä vaihtoehtoa.
Jäämeren rata on miljardiluokan asia. Viimeisenä listalta karsiutui läntinen yhteys Tromssaan. Tromssa on Pohjois-Norjan kaupallinen keskus. Kaupunki on erittäin vetovoimainen ja kasvaa. Myös sen sijainti on strategisesti ajatellen Kirkkoniemeä parempi. Hintalappu muodostui kuitenkin korkeaksi. Käsivarresta Norjan puolelle siirryttäessä muuttuu maasto kallioiseksi ja kaltevaksi. Raide olisi maksanut jopa 7,5 miljardia, josta Norjan olisi pitänyt pulittaa enin osa.
Niin jäi jäljelle yhteys Kirkkoniemeen. Puolustuksellisesti sen sijainti ei ole optimaalinen, mutta kokonaisharkinta kuitenkin jätti vain Kirkkoniemen satamavaihtoehdon jäljelle. Kirkkoniemi -yhteydessä alkuperäiskansaan ja poronhoitoon liittyvät kiistakysymykset ovat kieltämättä suuria. Olen kuitenkin vakuuttunut, että jatkotyössä nämä asiat selvitetään ja rinnakkaiselo voi olla mahdollista.
Kirkkoniemen yhteys ei ole mitenkään halpa. Kolmen miljardin euron hankkeeseen ei riitä Norjan tai Suomen budjettivarat, vaan rahoitusta tarvitaan EU:lta ja erilaisilta institutionaalisilta sijoittajilta. Tavoite on, että seuraavan vuosikymmenen aikana Suomi viimein sidotaan yhteen myös Manner-Euroopan raideverkoston kanssa.
Jäämeren rata ei ole nykyisillä tai tulevilla kuljetusmäärillä kannattava. Ajatuksena on kuitenkin suurempi visio, miten Suomi kehittää raideverkostoaan ja, miten Arktinen alue kehittyy. Huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat eivät myöskään ole vähäpätöisiä.
Päärata kulkee tällä hetkellä Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Suomen sisäisiä yhteyksiä selvityksessä ei käyty läpi. On mahdollista, että yhteys voisi mennä esimerkiksi Kolarista Inariin tai Rovaniemeltä Sodankylään tai Kemijärven kautta. Nämä kaikki jää maakunnallisen jatkotyöstön varaan. Tärkeää on, että koko maakunta ääriään myöten pääsee hankkeesta osalliseksi. Kolarin rata on sähköistettävä Jäämeren radasta riippumatta.
Eihän sitä tiedä, jos tulevaisuudessa Lapin kehärataa pitkin pääsisi Kolarista Kittilään ja Sodankylään sekä Sallaan. Maakunnan kannattaa edistää hankkeita yhteisvoimin.
Katri Kulmuni (kesk.)