Itärajan alueita kohdeltava oikeudenmukaisesti

Itäinen raja tarvitsee erityisrahoitusta.

Komissio on avannut ajatteluaan ja keskustelua itäisten raja-alueiden tilanteesta ja tulevaisuudesta tänään varapuheenjohtaja Fitton tiedotuksella.

Tietysti on niin, että on hyvä, että komissio vihdoin myöntää EU:n itäisten rajaseutujen erityisen aseman unionin puolustuksen ja turvallisuuden näkökulmasta sekä myös sen taloudellisen tilan, johon Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on Venäjän vastaisia raja-alueita ajanut.

Jatkoneuvottelujen suhteen on hyvä, että asiasta ei ole piiruakaan epäselvyyttä: politiikkatoimia ja rahoitusta itäisen rajan vahvistamiseksi ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen tarvitaan. Se on koko EU:n etu.

Seuraavaan EU:n monivuotiseen budjettiin on luotava erityisrahoitus itäiseen Suomeen kohdennettavaksi. Kyse on koko Suomen tasolla turvallisuuspolitiikasta ja kokonaisturvallisuudesta, mutta myös mitä enimmissä määrin elinvoimasta ja hyvinvoinnista.

Suomea ei voi jakaa kahtia. Kansallisiakin toimia olisi itäiseen Suomeen kohdennettavissa, mutta tätä vastuuta Orpo-Purran hallitus tuntuu väistelevän.

Kuvassa onkin Fitton tiedonannosta otettu kaavio, jossa näkyy Suomen itäisen rajan alueet. Kuten huomaatte, alueet näyttäisivät ulottuvan Varsinais-Suomeen asti. On syytä muistuttaa, että itäiseen Suomeen kohdennettava rahoitus kuitenkin kuuluu Suomessa tietysti itäiseen Suomeen.

Tänään julkaistu tiedonanto ei itsessään vielä lupaa uutta rahoitusta, mutta toki avaa lainoitusmahdollisuuksia itäisten rajaseutujen yrityksille EastInvest-välineen muodossa. Uutta rahoitusta tällä ohjelmakaudella ei tämänpäiväisen mukaan ole luvassa, vaan seuraava monivuotinen rahoituskehys on se, jossa rahoitusta jaetaan.

Keskustelu itäisen rajan asiasta siis jatkuu. Seuraava korkean tason konferenssi on 26. helmikuuta, johon komission lisäksi raja-alueiden jäsenmaiden ministerit kokoontuvat asiaa ratkomaan. Suomen viestin on oltava selvä ja kuuluva.