9.5.2024

Hyvää helatorstaita ja Eurooppa-päivää!

Tänään 9.5. on tasan kuukausi aikaa Euroopan parlamentin vaaleihin. Suomen tavoitteet on linjattava selkeästi. Tarvittaessa on osattava sanoa vastaankin. En usko, että ns. poliittista pääomaa pitäisi koko ajan varoa ja varjella.

Tänään 9.5. on tasan kuukausi aikaa Euroopan parlamentin vaaleihin. Paitsi helatorstaita, tänään vietetään myös Eurooppa-päivää.

Joskus on kysytty, olisinko äänestänyt puolesta vai vastaan kansanäänestyksessä? Kysymys ei ole minulle relevantti. Olin 7-vuotias, kun Suomi liittyi EU:hun.

Olen kotoisin kylästä, jossa oli myös EU:n vastustusta ja ymmärrän, miksi maaseudun ihmiset ja viljelijät äänestivät vastaan. Mutta totuus on, että jos nykyisenkaltaista EU:ta ei olisi, niin jonkinlainen järjestelmä Euroopan maiden yhteistoiminnalle olisi kuitenkin välttämättä muodostunut. Minun ikäluokalleni ja nuoremmille EU-jäsenyys on itsestäänselvyys. Me olemme jo pitkään olleet EU:ssa ja sitä kautta tulee vaikuttaa päätöksentekoon Suomen edun mukaisesti.

EU syntyi toisen maailmansodan raunioille. Kaksi maailmansotaa oli alkanut paljolti Euroopan maiden välisistä jännitteistä ja valtapyrkimyksistä. Kolmas haluttiin estää. Euroopan maiden vankistunut demokratia on osaltaan vaalinut myös Euroopan rauhaa. Demokraattisesti hallitut maat kun harvoin hyökkäävät toistensa kimppuun. Tämä on myös mahdollistanut neljän EU:n vapauden käyttöönoton - ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden Euroopan unionin alueella.

EU:n perustavoitteet, Euroopan rauhan ja vakauden ylläpito, talouden ja kulttuurin yhteistyö, ovat arvokkaita tavoitteita, joita kriittisestikin asiaan suhtautuvien kannattaa pitää arvossa ja järjestelmän perustana.

EU:n perusarvot ihmisarvosta, vapaudesta ja demokratiasta istuvat luontevasti suomalaiseen ja pohjoismaiseen arvomaailmaan. Sehän juontaa juurensa vapaiden talonpoikien yhteisöistä ainakin yhden vuosituhannen takaa.

Kaikki kehitys unionissa ei ole ollut kuitenkaan hyvää. EU on toiminut myös omien periaatteidensa vastaisesti ja integraatiota on ulotettu myös väärille aloille. Erityisesti yhteisvastuullisen velan lisääminen on kasvattanut eri maiden kansalaisten parissa epäluottamusta EU:ta kohtaan ja johtanut hajaantumiseen. Britannian EU-ero, joka oli Suomelle huono asia, oli osittain myös tämän oire.

EU-lainsäädännön näkyminen pullonkorkkien kaltaisissa asioissa, metsien käyttöä rajoitten tai ennallistamisasetuksessa heikentävät EU:n legitimiteettiä.

EU-mailla on paljon yhteistä - demokraattiset järjestelmät, arvopohjan ja yhteiskunnan juuret kristinuskossa sekä antiikin Kreikan ja Rooman perimässä.

Eurooppa on silti myös kansallisvaltioiden Eurooppa, ja vieläpä melko erilaisten sellaisten. Maat eivät mahdu samaan muottiin. Kansalliset erityispiirteemme tulee ottaa riittävästi huomioon, kun suomalaiset valvovat ja vaativat etujaan Euroopassa.

Suomen tavoitteet on linjattava selkeästi. Tarvittaessa on osattava sanoa vastaankin. En usko, että ns. poliittista pääomaa pitäisi koko ajan varoa ja varjella. Pelkäämme liikaa, mitä muut meistä ajattelevat. Moni muu maa saa kuitenkin läpi omia prioriteettejaan hyvin ärhäkkäällä edunvalvonnalla.

Näillä ajatuksilla - hyvää helatorstaita ja Eurooppa-päivää!