8.3.2017
Hallituksilla on eroa
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 8.3.2017.
Viime kuntavaalit käytiin sinipunahallituksen suurkuntahankkeen varjostamana. Kataisen hallitus oli linjannut, että Suomeen tarvitaan alle sata kuntaa reilun 300 sijaan.
Näinpä hallitus leikkasi merkittävästi kuntien kykyä selvitä koulutus- ja terveystehtävistään. Siltä varalta, ettei rahoituksen leikkaaminen saa jääräpäisimpiä kuntia lakkautumaan, uhkailtiin pakkoliitoksilla.
Ei tullut suurkuntahankkeesta mitään. Eikä Kataisen hallituksen sote-linjauksesta. Läpi meni vain kuntien rahoituksen leikkaaminen 1,5 miljardilla eurolla.Â
On laajalti hyväksyttyä, että hyvätuloiset osallistuvat muita enemmän koulutuksen ja terveydenhuollon turvaamiseen. Tämä mahdollistaa tasaisemmat lähtökohdat menestyä elämässä myös niille, jotka eivät ole syntyneet hyvätuloiseen perheeseen.
Juuri tästä on kyse valtion kunnille ohjaamissa rahoissa, kuntien valtionosuuksissa. Valtionosuudet maksetaan kuntien ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Ne on tarkoitettu terveyskeskuksiin, peruskouluihin, päiväkoteihin ja vanhustenpalveluihin.
Kyse on hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä, siitä, että julkiset palvelut toimivat Hangosta Utsjoelle ja idästä länteen. Rahat kerätään kattavasti ympäri maan, tuloverotuksen osalta progressiivisesti niin kuin pitääkin.
Säästökohteena valtionosuudet on toimimaton. On vaikea nähdä, miten vähäväkisessä maassa lisättäisiin talouskasvua viemällä syrjäisiltä kunnilta edellytykset tuottaa nuorilleen koulutus- tai terveyspalveluja.
Ikäihmisten terveyspalveluissa on kyse puhtaasti inhimillisesti seikasta. Onko joku oikeasti sitä mieltä, että työelämän jo jättäneet ikäihmiset eivät olisi hoivapalveluitaan ansainneet?
Sinipunahallituksen edustaman linjan taustalla on reuna-alueiden hyvinvointipalveluiden keskittäminen kasvukeskuksiin. Linjaa on vaikea ymmärtää. Vaikka syrjäisten kuntien ikäihmiset siirrettäisiin kotiseudultaan suuriin kaupunkeihin, olisivat samat hoivakustannukset silloinkin olemassa.Â
Tällainen kehitys nostaisi puolestaan asumisen hintaa etenkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Jo nyt suurten kaupunkien kalliiden vuokrien tukemiseen menee valtiolta asumistukena pari miljardia euroa.
Viime hallituksen leikkauksia ajatellen myös SDP:n ja Vihreiden huoli peruskoulumme opetuksen tasosta on epäuskottava. Heidän hallitusaikanaan tehty historiallinen 1,5 miljardin leikkaus kunnilta vastaa 30 000 opettajan palkkaa.
Sipilän hallitus on tehnyt paljon vaikeita ja kovia päätöksiä, virheitäkin. Niitä on yritetty myös korjata.
Kriitikot ovat sitä mieltä, että hallitus on ideologisista syistä leikannut kaikesta. Se ei ole totta. On nimittäin monia tärkeitä asioita, joihin olemme pystyneet myös panostamaan. Viime vuonna kuntien taloustilanne vahvistui 450 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksista ei ole leikattu, koska ne ovat rahaa peruspalveluihin: päiväkoteihin, terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja vanhustentaloihin. Tässä on edellisen ja nykyisen hallituksen ero.