24.2.2016
Häivähdys paremmasta
Loputtoman pitkältä tuntuvan talouden taantuman aikana huomaan tarttuvani hanakasti jokaiseen positiiviseen uutiseen. Kovin paljoahan niitä ei vielä ole ollut, mutta jotain kuitenkin.
Pari viikkoa sitten kiinalainen bioenergiajätti Kaidi ilmoitti harkitsevansa miljardi-investointia Suomeen. Se olisi yksi suurimmista Suomessa koskaan tehdyistä metsäalan investoinneista. Tämä vuosi on aikaa vakuuttaa kiinalaiset siitä, että investointi kannattaa tehdä nimenomaan Kemiin.
Taustalla on muutaman vuoden takainen, silloin jämähtänyt Vapon biolaitoshanke. Kiinalaiset ovat ostaneet hankkeen piirustukset ympäristösuunnitelmia myöten, joten valmista pitäisi tulla haluttaessa hyvinkin nopeasti.
Samankaltaisia suuruutisia odotamme myös Kemijärvelle. Biotuotetehdas etenee suunnitellusti ja tänä keväänä on luvassa ympäristölupien hakeminen. Teemme kaikkemme Kemijärven hankkeen eteen.
Myös muualla Suomessa on suuret odotukset vihreän kullan jalostamiselle mitä erilaisimmiksi tuotteiksi. Voihan puusta perinteisten paperin ja rakennusten lisäksi tehdä jo niin muovia kuin kangasta.
Kemin biojalostamohankkeelle ratkaisevaa ovat olleet biopolttoainemarkkinat, joiden syntyyn on Suomessa vaikutettu poliittisin päätöksin. Mauri Pekkarinen (kesk.) nosti elinkeinoministerinä ollessaan Suomen kunnianhimoa: taklataan ilmastonmuutosta asettamalla fossiilisille polttoaineille EU:n yleistasoa tuplasti tiukempi uusiutuvan polttoaineen sekoitevelvoite. Käytännössä jokaisessa bensatankissa on sen ansiosta 20 prosenttia uusiutuvia polttoaineita vuonna 2020.
Nyt Sipilän hallitus lisää kierroksia. Pohdinnassa on, josko jokaisessa tankissa tulisi olla 40 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta. Suomi onnistui iskemään biopolttoainepolitiikan kanssa oikeaan aikaan markkinoille. Poliittisella päätöksellä luotiin uusi myös globaalia kysyntää omaava biojalosteiden markkina, mikä saattaa nyt tuoda maamme historian suurimman metsäteollisuusinvestoinnin Kemiin.
Tapahtuuhan Lapissa muutakin. Vaikka venäläisten matkailu on lähes tyrehtynyt, on nousevia markkinoita löytynyt Aasiasta. Vaurastuvat aasialaiset haluavat tulla kuuntelemaan hiljaisuutta, katselemaan revontulia ja nauttimaan eksoottisesta talvesta.
Taannoin törmäsin mielenkiintoiseen lukuun, kun matkailutoimittaja Jorma Aula kirjoitti suomalaisen matkailun kasvaneen vain viidessä vuodessa vastaamaan 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nokia vastasi suuruuden aikanaan noin neljän prosentin osuutta Suomen kansantuotteesta. Matkailumarkkina on jotain, mitä ei voi ainakaan pois myydä, sillä puitteet säilyvät täällä.
Ehkä olen ylioptimistinen. Julkisen talouden säästöpaineiden tuskassa valonpilkahdusta etsii epätoivoisesti. Ikuiselta jatkuva kierre palveluiden keskittämiseksi, julkisen vallan vetäytyminen harvaan asutuilta alueilta ja jatkuva säästäminen voivat loppua vain sillä, että luomme uutta työtä. Nämä kaksi metsätalouden ja matkailun esimerkkiä antavat uskoa, että tästäkin selvitään.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 24.2.2016
