EU:n ongelmat tunnustettava

---

Eurooppa on kohissut Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksesta. Tulos on selkeä, mutta kahtia jakava. Iso-Britanniassa suoritaan vallan uusjakoa. Perinteiset puolueet ovat hajallaan.

Kansanäänestyksen tulos on Suomelle harmillinen. Iso-Britannia on ollut maallemme hyvä liittolainen esimerkiksi ympäristö- ja kauppapolitiikkaan sekä byrokratian purkamiseen liittyvissä kysymyksissä. Samaten Britannia on ollut vastapaino liittovaltiosuuntausta edustaville maille.

EU-eroäänestys voi myös tyrehdyttää kasvua Euroopassa, jolloin vientiriippuvaisen Suomen talousnäkymät vastaavasti heikkenevät. Iso-Britannia on Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani EU-maista. Iso-Britannian EU-eron vaikutukseksi talouteemme on arvioitu n. - 0,5% lähivuosina.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta, kun Alankomaat, Belgia, Italia, Luxembourg, Ranska ja Saksa solmivat Rooman sopimuksen. Euroopan valtiot sopimuksiin perustuvien taloussiteiden kautta alkoivat kulkea kohti sisämarkkinoita. Kaiken taustalla oli ajatus vakaasta, hyvinvoivasta Euroopasta, jossa vuosisatoja jatkuneen sotakierteen sijasta vallitsisi pysyvä rauha.

Brexit on tulkittu EU:n herätyskelloksi, jota soitettiin merkkinä laajasta kansalaisten tyytymättömyydestä järjestelmää kohtaan. Olemme ajautuneet liian kauaksi ydintehtävistä, joihin Euroopan yhdentyminen perustui: vakaus, vauraus, rauha sekä vapaa liikkuvuus ja toimivat sisämarkkinat. Unionista on tullut monisyinen, tiukasti säädelty ja raskaasti hallinnoitu.

EU:n ongelmat on tunnustettava ja niitä on ryhdyttävä määrätietoisesti korjaamaan. Viesti on tullut monen Euroopan valtionpäämiehen suusta.

Kaikkia ongelmia ei voi laittaa EU:n syyksi. Talouden ja työllisyyden ongelmat eivät liity EU:hun vaan laajemmin globalisaatioon, johon EU on ollut yksi vastaus: yhdessä EU on paljon vahvempi vastaamaan talouden ja työmarkkinoiden muutokseen kuin mikään maa yksin. On myös monia asioita, joissa tarvitaan Euroopan laajuisia ratkaisuja kuten kestävä kehitys, ilmastonmuutos, muuttoliike ja terrorismin torjunta.

EU:n uuden suunnan löytämisessä vastuu on kaikilla jäsenmailla, vaikka suurimmat paineet kohdistuvatkin isoihin jäsenmaihin, Saksaan etunenässä. EU-jäsenyyttä vastustavat tahot tulevat vaatimaan vastaavia kansanäänestyksiä kansalaisaloitteiden kautta.

Suomen etu on ollut pystyä vaikuttamaan EU:n kehitykseen sisältä. Suomen on pyrittävä saamaan vahva asema EU:n päätöksentekopöydissä.

Brexit myllertää Eurooppaa. Lähtijöillä ei ollut suunnitelmaa.

Euroopan unionin alueen pisin rauhan aika ei ole vähäpätöinen asia.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Meän Tornionlaakso -lehdessä 7.7.2016