EU:n liittovaltiokehitys

Pohjoisen lehdet Kaleva ja Lapin Kansa haastattelivat minua ja meppikollega Tynkkystä aiheena EU:n liittovaltiokehitys.

Tietenkään EU ei ole enää sama kuin se oli vuonna 1994, jolloin Suomen jäsenyydestä päätettiin. Ylikansallinen päätöksenteko on laajentunut ja syventynyt, EU-tason yhteisvastuulliset velat tästä esimerkkinä. Hyväksyttävyys EU-kansalaisilta ei ole ollut aina välttämättä kovinkaan laajaa. Uusien poliittisten voimien nousu on osaltaan myös tästä oireena.

Edelleenkään en silti pidä realistisena sitä, että EU:sta tulisi sellainen liittovaltio, jossa olisi vain yksi päämies tai yksi parlamentaarinen instituutio. Vaikka eri maissa puolueilla on erilaisia painotuksia asiassa, niin tällainen tavoite ei voi toteutua. Esim. sosiaalipolitiikan yhtenäistäminen johtaisi myös verotuksen yhtenäistämiseen. Kuka olisi tähän valmis?

EU:n pitäisi miettiä entistä paremmin kaikkein keskeisempiä peruslähtökohtia, kuten sisämarkkinoita ja koko EU-alueen talouskasvua, mutta tähän ei tarvita jäsenmaiden yli menevää liittovaltiota. Lähtökohtana pitää olla edelleenkin itsenäisten kansallisvaltioiden vapaaehtoisuuteen perustuva eurooppalainen yhteistyö Euroopan rauhan ja vakauden edistämiseksi, kaikkien jäsenmaiden parhaaksi.

https://www.lapinkansa.fi/eu-on-mennyt-takaoven-kautta-kohti-liittovaltiota/11289708