Epäreilut valtiontuet eivät kuulu EU:n sisämarkkinoille

Eilen on uutisoitu Euroopan komission uusista valtiontukisäännöistä. Koronan ja Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin myötä tilapäiseksi tarkoitettuja helpotuksia ollaan höllentämässä edelleen. Jatkossa jäsenmaat saavat myös suoraan kompensoida teollisuuden sähkön hintaa.

Jäsenmaat ovat myöntäneet poikkeusten varjolla jo yli tuhannen miljardin euron arvosta yritystukia, vaikka ne ovat EU:ssa lähtökohtaisesti kiellettyjä. Euroopan komission pitäisi valvoa sääntöjen noudattamista eikä itse olla luopumassa niistä.

Höllentämisen jatkamista perusteltiin koronan ja energiakriisin jälkeen sillä, että Yhdysvallat hyväksyi satojen miljardien dollareiden IRA-tukiohjelman, jolla tuettiin puhtaan teollisuuden investointeja. Nyt uusi Trumpin hallinto kuitenkin valmistelee leikkauksia IRA-rahoitukseen.

Vuoteen 2030 ulottuvat uudet valtiontukisäännöt antavat komission mukaan EU:n jäsenmaille entistä enemmän mahdollisuuksia puhtaan energian ja teollisuuden tukemiseen. Tukea saa myöntää nopeammin, enemmän ja yhä useampiin tarkoituksiin.

Komission mukaan suurempia yritystukia tarvitaan teollisuuden päästövähennysten tukemiseksi. Samalla komissio yrittää houkutella investointeja Eurooppaan tarjoamalla sijoittajille ennustettavuutta.

Suomelle ja monille muille pienemmille EU:n jäsenmaille tilanne on ongelmallinen. Suomen kaltaiset pienet ja sisämarkkinoista voimakkaan riippuvaiset maat pärjäävät sisämarkkinoilla parhaiten silloin, kun kilpailusäädökset ovat selkeät ja valtiontukipolitiikka mahdollisimman vähäistä. Ne eivät pysty kilpailemaan valtiontuissa EU:n suurten maiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa.

Avokätisen valtiontukipolitiikan harjoittamisen vaara piilee siinä, että teolliset investoinnit sijoittuvat niihin maihin, jotka maksavat avokätisimpiä tukia, jolloin tasapuolinen kilpailuasema sisämarkkinoilla järkkyy.

Avokätisen valtiontukipolitiikan jatkamisen sijaan EU:n pitäisikin palata nopeasti normaaliolojen sääntöihin.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat esimerkiksi pitkään investoineet itse omaan puhtaaseen sähköön. Meillä onkin vuositasolla EU:n halvin sähkö Ruotsin kanssa. Nyt tämä kilpailuetu murenee, jos ja kun maat saavat subventoida epäonnistunutta energiapolitiikkaansa valtiontuilla.

Ja lopulta, viehän tämä julkista rahaa asiaan, mitä olisi voitu hoitaa enemmän markkinaehtoisesti.