27.3.2015
Elinkeinoelämän järjestöt Lapin yliopiston kimpussa
Hannes Mannisen kanssa kävimme Rovaniemelle. Samaan aikaan EVA eli elinkeinoelämän valtuuskunta oli jälleen esittänyt yliopistoverkoston keskittämistä viiteen valtakunnalliseen yliopistoon. Tämä tarkoittaisi Lapin kehitykselle aivan keskeisin Lapin yliopiston itsenäisyyden menetystä.
Mm. EVA ja Teknologiateollisuus ry esittävät säännöllisesti, että Suomen yliopistot pitäisi lyödä yhteen. Viisi eri korkeakoulua kuulemma riittäisi Suomeen ja siten saataisiin maailman luokan tutkimusta.
En usko, että koko tekee tässä autuaaksi. Maailman suurimmat yliopistot eivät ole välttämättä maailman parhaita. Sitä vastoin resurssointi ja yliopiston maine ovat ratkaisevia. Nämä tekijät kiinnittävät huippulahjakkuuksien huomion ja hyvä kierre on valmis.
Itse olen opiskellut Lapin yliopistossa ja näen yliopistolla myös tätä laajemman tehtävän. Ensinnäkin yliopisto on koko Lapille tärkeä kehitystekijä - monella tapaa samaa kuin Oulun yliopisto on sitä ollut Pohjois-Pohjanmaalle.
Lapin yliopistolla on myös varsin hyvä maine. Kun omat ylioppilaskirjoitukseni olivat ohi, pohdin tulevaisuuttani.
Valtiotieteellinen Helsingin yliopistossa oli yksi vaihtoehto. Kävin abipäivillä Rovaniemellä ja Oulussa yliopistoissa. Se, että päädyin Rovaniemelle Lapin yliopistoon, oli kyllä rovaniemeläisten markkinointivoitto. Lapin yliopiston esittely oli erittäin hyvin ja ammattimaisesti toteutettu. Ihastuin heti yliopiston ilmapiiriin. Sen innoittamana hain ja tulin myös valituksi Lapin yliopistoon, yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan lukemaan kansainvälisiä suhteita.
Meidän kannattaa jatkossakin panostaa oppilaitosten markkinointiin. Meillä on paljon mahdollisuuksia ja vetovoimatekijöitä, ja minä olen elävä esimerkki siitä, että markkinointi toimii!
Aikoinaan yliopisto-opiskelijana tulin melko aktiivisesti mukaan myös erilaiseen opiskelijatoimintaan. Minut valittiin ainejärjestöni puheenjohtajaksi ja ylioppilaskunnan edustajiston jäseneksi. Tässä toiminnassa opin kyllä korkeakoulupolitiikan perusteet ja kasvattihan sekin omalta osaltaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Vuoden 2010 ajan toimin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Olin mukana myös yliopiston yliopistokollegiossa ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntaneuvostossa. Reilun parin vuoden ajan kuuluin myös ylioppilaskunnan kolmen osakeyhtiön hallitukseen.
Kuuluin myös lokakuusta 2010 joulukuuhun 2011 Lapin yliopiston hallitukseen opiskelijoiden edustajana. Tämä olii merkittävä näköalapaikka.
Käsittelimme paljon yliopiston sisäiseen kehittämiseen liittyviä asioita, mutta päällimmäisimpänä minulle on siitä ajasta jäänyt mieleen se valtava keskittämispaine, joka uhkasi myös Lapin yliopistoa.
Jo silloin oli pöyristyttävää havaita, miten Lapin yliopisto joutui koko ajan taistelemaan olemassaolostaan. Suomessa on edelleen hirveän paljon sellaista asennetta, että vain Etelä-Suomen isot ja vanhat yliopistot ovat oikeita yliopistoja ja maakuntien yliopistot ovat jotakin ”kakkossarjaa”!
Kuitenkin maailmalla herättää huomiota, kun kertoo omaksi yliopistokseen Lapin yliopiston, University of Lapland.
Uskoakseni Lapin yliopisto on kansainvälisesti paljon tunnetumpi ja ehkä myös arvostetumpi kuin kansallisesti. Alueellisesti Lapin yliopistolla on tietysti ollut hyvin suuri merkitys tänne, samoin kuin Oulun seutu ja Itä-Suomi ovat hyötyneet omista korkeakouluistaan. Yliopisto nostaa Rovaniemen omaan luokkaansa kaupunkina, kuten muutkin yliopistokaupungit.