17.6.2025

Eihän tässä näin pitänyt käydä!

Suomen julkinen velkaantuminen näyttää kiihtyvän entisestään. Pitäisikö veronkevennyksiä pohti tässä tilanteessa uudestaan?

Eihän tässä näin pitänyt käydä!

Valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemassa ennusteessa Suomen julkinen velkaantuminen kiihtyy entisestään. Hallituksen tavoite velkasuhteen vakiinnuttamisesta hallituskauden loppuun mennessä ei ole näillä näkymin toteutumassa. Tämän kyllä pystyimme jo arvaamaankin aikaisemmista luvuista ja hallituksen viimeaikaisista toimista.

VM:n ennusteessa julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 86,1 prosenttiin, ensi vuonna 87,4 prosenttiin ja 87,7 prosenttiin vuonna 2027. Ministeriö ennustaa, että velkasuhde kasvaa yli 90 prosenttiin vuonna 2029.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenmaiden julkisen talouden alijäämän tulisi olla enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja velan enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Velkasuhteen kasvun taustalla on heikko talouskasvu. Valtiontaloutta heikentävät myös hallituksen keväällä päättämät veronkevennykset ja puolustusmenojen kasvu.

Velkaantumista kiihdyttää erityisesti vuoden 2027 jälkeen puolustusmenojen kasvattaminen. Myös Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit varjostavat näkymiä. jos ne jäävät pysyvästi voimaan.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun kiihtyvän hiljalleen. Maltillinen inflaatio, korkojen lasku ja parantuneet palkat kohentavat vähitellen kotitalouksien ostovoimaa. Samaan aikaan kuitenkin heikko työllisyystilanne ja kulutusverojen korotukset heikentävät keskimääräisten reaalitulojen kasvua.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna yhden prosentin, ensi vuonna 1,5 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2027. Vielä huhtikuussa VM:n ennusti Suomelle nopeampaa talouskasvua. Suomen Pankki ennusti viime viikolla, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosenttia.

Nyt valtiovarainministeri olisi valmis hakemaan lisäsäästöjä esimerkiksi kehitysavusta ja yritystuista. Sote- tai sosiaaliturvamenoihin hän ei enää kajoaisi. Pitäisikö myös veronkevennyksiä pohtia tässä tilanteessa uudelleen?

Suomen talouskasvun saaminen voimakkaampaan kasvuun on nykyisen ja tulevien hallitusten tärkein tehtävä. Muutoin joudumme, ellemme jo ole, Kreikan tielle.

Tämän hallituksen kovat puheet velkaantumisen taittamisesta päätyivät päreiksi. Valitettavasti.