19.5.2024

EI uudelle EU-yhteisvelalle

Keskusta pysyy linjassaan: viime kaudella koronapandemian keskellä otettu yhteisvelka oli kertaluontoinen poikkeus ja saa myös sellaiseksi jäädä. Nyt kuitenkin kokoomuksesta - ja hallituksen linjan kautta jopa perussuomalaisista - halutaan pitää ovi auki mahdolliselle velkapaketille.

EI uudelle EU-yhteisvelalle.

Näiden eurovaalien epäilemättä yksi suurimpia kysymyksiä on eri puolueiden suhtautuminen uuteen velkaan, jota jäsenmaat yhdessä ottaisivat.

Keskusta pysyy linjassaan: viime kaudella koronapandemian keskellä otettu yhteisvelka oli kertaluontoinen poikkeus ja saa myös sellaiseksi jäädä: EI uudelle yhteisvelalle.

Nyt kuitenkin kokoomuksesta - ja hallituksen linjan kautta jopa perussuomalaisista - halutaan pitää ovi auki mahdolliselle velkapaketille.

Äänestäjän kannattaa olla erityisen tarkka näissä vaaleissa.

EU:n talous on tällä hetkellä heikon kasvun uralla, mutta velkavetoinen kasvu ei ole kestävää. EU:ssa tarvitaan todellisia uudistuksia - yhtälailla kuin Suomessakin.

Yhteisvelkaa väläytetään nyt mahdollisuutena erilaisilla vaihtuvilla perusteilla. Milloin kysymys on ilmastonmuutoksen vastustamisesta ja vihreän siirtymän investoinneista, teollisuuden tarpeista tai Ukrainan tuesta. Nämä kaikki ovat totta kai tärkeitä asioita, mutta yhteisvelka ei ole ratkaisu niihinkään.

Ukraina tarvitsee lisää tukea, koska se taistelee Venäjää vastaan koko Euroopan puolesta. Suomessa me tämän ymmärrämme ja Suomi onkin tukenut kiitettävästi Ukrainaa. Ikävä kyllä samaa ei voi sanoa kaikkien EU-jäsenmaiden osalta.

Ukraina tarvitsee aseita, ammuksia, suojavarusteita - siis todellista tukea. Maa tarvitsee aseita, suoraa rahoitusta ja tukea jälleenrakentamiseen, ei se katso onko velkainstrumentti taustalla vai ei.

Siksi pidän kaikista järkevimpänä ja selkeimpänä niin Suomen kuin eduskunnan tekemän päätöksen pohjalta, että koronaelvytyspaketti oli todellakin kertaluontoinen ja ainutkertainen.

Uusien yhteisvelkapakettien taustalla on osan jäsenmaiden ja komission tavoite integraation syventämiselle.

Tästä kertoo se, että yhteisvelan perustelut vaihtuvat jatkuvasti. Tässä testataan, että mikä naru lähtisi vetämään. Suomen ei itse kannata tätä narua nykiä.