Blogi: Aatteen ylläpito Keskustan politiikan perustaksi

Mitä olen tällä tarkoittanut?

Keskustan elinehto on, että aate näkyy poliittisissa teoissa. Viime eduskuntavaaleissa Keskusta menetti luottamustaan äänestäjien parissa dramaattisemmin kuin milloinkaan aikaisemmin. Useat yksittäiset ratkaisut ja toimintatavat vaikuttivat siihen, mutta monia niistä yhdisti perusongelma – Keskusta-aate ei näkynyt tarpeeksi hallituspolitiikassa.

On selvää, että monipuoluejärjestelmässä hallituksessa joudutaan tekemään kompromisseja. Tästä huolimatta oman linjan on erotuttava kirkkaana. Asioista voidaan tehdä kompromisseja, ei aatteesta. Moni Keskustan kannattaja koki, ettei Keskustan viiri liehunut tarpeeksi näkyvästi. Annettiin liikaa periksi keskittämisvoimille tässä maassa.

Hajautetun yhteiskunnan ideologia, desentralismi, on keskustalaisen yhteiskuntapolitiikan ydintä. Jos siitä luovutaan, niin rakennetaan hiekalle.  

Mutta aate ei voi näkyä poliittisissa teoissa, jos aatetta ei tunneta. Eikä riitä, että vain kansanedustajat ja ministerit koettavat tehdä Keskusta-aatteen mukaisia tekoja. Keskusta ei ole Keskustan eduskuntaryhmä tai puoluejohto. Alkiolaisen ihmisyysaatteen pohjalta ponnistavaa toimintaa tarvitaan myös maakuntatasolla, kuntatasolla, erilaisissa toimimissamme yhteisöissä ja jopa kodeissamme.

Jokainen keskustalainen on kansanliikkeen käyntikortti. Siksi jokaisen meistä on tunnettava Keskusta-aate ja opiskeltava sitä.

Keskusta-aate on ajaton. Se on syntynyt suomalaisella maaseudulla eikä sen maalaisliittolaisia juuria tarvitse hävetä, mutta se sopii erittäin hyvin myös suurkaupunkien lähiöiden asukkaille.

Puolueella ja puoluejohdolla on suuri vastuu siinä, että jäsenistöämme innostetaan ja kannustetaan Keskusta-aatteen tuntemukseen ja opiskelemaan puolueemme ideologista perustaa.

Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Toimiessani Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana järjestimme muutaman kerran esimerkiksi Kerttu Saalasti -iltoja. Ohjelmassa oli ensin alustus Kerttu Saalastin elämäntyön eri puolista, minkä jälkeen keskustelimme siitä, mitä opittavaa Saalastin politiikasta olisi tähän päivään. Henkilöhistorioiden kautta ideologia usein konkretisoituu.

Meillä on Maalaisliitto-Keskustan historiassa monia suuria merkkihenkilöitä, joiden elämäntyöhön ja aatteeseen kannattaa perehtyä – Santeri Alkio, Kyösti Kallio, Johannes Virolainen, Urho Kekkonen jne.

Keskustanuorten puitteissa on ollut monia hyviä poliittisia koulutusohjelmia. Monien ihmisten, varsinkin työikäisten, voi olla vaikeata ja kallistakin lähteä matkustamaan koulutustilaisuuksiin eri puolille maata. Siksi puolue voisi  organisoida tapahtumia, joissa aatteellista koulutusta antavat innostavat henkilöt voisivat kiertää eri puolilla maata, pyydettäessä pienissäkin kyläosastoissa. Puolue voisi laatia myös valmiita ”koulutuspaketteja”, joiden pohjalta paikalliset aktiivit voivat järjestää aatteellisia koulutustilaisuuksia, tupailtoja ja opintopiirejä omilla alueillaan.

Puolueen tulisi panostaa myös julkaisutoimintaa. Kansanliikkeemme klassikoista tulisi ottaa uusintapainoksia. Johannes Virolaisen suotta unohduksiin jäänyt perusteos Maaseutuhenkinen elämänkatsomus olisi eräs tällainen teos – ja sopiva näin Virolaisen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Tietysti aika on ajanut jo monien päivänkohtaisten kannanottojen ohitse, mutta teosten ideologinen perusta on edelleen ajankohtainen ja muuttumaton. Alkuperäisteoksiin tutustumalla kenttäväkemme voi tehdä niistä itse omat johtopäätöksensä ja oivalluksensa.

Liikkeessämme on myös valtava määrä oivallisia kirjoittajia ja ajattelijoita. He kirjoittavat ajatuksistaan kukin omilla tahoillaan blogeja ja mielipidekirjoituksia. Valitettavasti puolueemme ei kuitenkaan kerää ajatuksia yksiin kansiin ja julkaise ajankohtaista yhteiskunnallista materiaalia.

Lapin Keskustanuorissa kokosimme aikanaan ”Keskustalaisuuden Vihreän Kirjan”, joka koostui Keskustan merkkihenkilöiden ajatuksista eri yhteiskuntaelämän sektoreilta. Kirjaa on edelleen saatavilla.

Keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja V. J. Sukselainen totesi Kauhavalla Maalaisliiton 40-vuotisjuhlassa: ”Maalaisliitolle on aina antanut oman erikoisleimansa se, että puolue ei koskaan ole käsittänyt tehtävänsä supistuvan pelkkään poliittisen ohjelman toteuttamiseen. Santeri Alkion suuren hengen mukaista oli nähdä puolueessakin itsekasvatusjärjestö.”

Tämän mukaisesti meidän on edelleenkin toimittava. Juuriltaan kasvava Keskusta-liike ottaa parhaiten vastaan kulloisenkin ajan haasteet.