Vähäväkisten leikkaukset eivät ole oikeudenmukaisia

Uuden hallituksen julkisen talouden tasapainovaadetta heikentää hallituksen molempien pääpuolueiden tarve keventää verotusta. Kokoomus haluaa aatteelleen uskollisesti laskea ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa, myös kaikista varakkaimpien osalta. Perussuomalaiset ovat lupailleet energiaverojen kevennyksiä etenkin bensaan, dieseliin ja turpeeseen, joten niitä lienee luvassa. Veronkevennyksethän ovat aina mukavia ihmisten kannalta, mutta ne heikentävät julkisen talouden tasapainoa.

Veronkevennysten vastapainoksi täytyy säästöjä tehdä vastaavasti enemmän. Leikkauslistalle joutuu moni asia. On varmasti perusteltua, että esimerkiksi nopeasti kasvaneista asumistukimenoista haetaan säästöjä ja työttömyysturvaamme modernisoidaan vastaamaan ruotsalaista tai tansakalaista järjestelmää. Toivon myös, että hallitus tuo työlainsäädäntöön liittyviä esityksiä, jotka Suomessa ovat osin edelleen toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta vuodelta 1946. Nämä lait on syytä tuoda nykyaikaan. Vasemmisto saa tästä luonnollisesti pontta omille vaatimuksilleen, mutta uskoakseni Keskusta oppositiosta tulee tukemaan työmarkkinauudistuksia. 

Perussuomalaiset lupasivat vaaleissa ettei sosiaali- ja terveyspalveluista leikata. Kokoomus taisi tehdä jälleen koulutuslupauksen vain rikkoakseen sen. On päivänselvää, että molemmista näistä tullaan leikkaamaan, jos veronkevennysten kiihdyttämää julkisen talouden epätasapainoa halutaan suitsia.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vapaa sivistystyö eli kansalaisopistot ovat joutumassa silppuriin. Huhuja on kuulunut, että paikallisesti suuri raha, mutta kansallisesti pieni liittyen Lapin ja Etelä-Savon maakuntien kahden keskussairaalan malliin menisi myös säästölistalle. Toivottavasti nämä huhut ovat paikkaansa pitämättömiä. 

Leikkaukset kohdistuvat aina jonnekin. Siksi ne olisikin tehtävä oikeudenmukaisella tavalla. Pienituloisilta kansaneläkeäläisiltä leikkaaminen tai alueelliset leikkaukset eivät ole oikeudenmukaisia. Ymmärrän, jos indeksejä jäädytetään ja kauttaaltaan haetaan säästöjä, mutta se, että leikkaukset kohdistettaisiin alueellisesti pistemäisesti erityisesti harvaanasuttua Suomea painottaen ei ole oikeudenmukaista. 

Vallan vuosien aikana ihmisille on voinut olla epäselvää, mitä Keskusta edustaa. Varmasti se on ollut puolueella itselläänkin ajoittain hukassa. Mielestäni kuitenkin ainoa asia, mikä on erottunut Keskustaa muista puolueista on alueellinen oikeudenmukaisuus. Jos Keskusta on unohtanut senkin, ei puolueella ole ollut enää mitään omaleimaista. 

Jos uusi hallitus toteuttaa leikkauksensa nimenomaan vähäväkisiltä alueilta, voi se olla varma, että jokaisessa häviössä on voiton siemen ja Keskusta palaa pulskempana kuin pitkään aikaan.