2.8.2022

Mitä tehdä nousevalle sähkön hinnalle?

Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.

Kun kaasua ei virtaa, hinnat nousevat. Kaasua tulee Etelä-Eurooppaan myös Pohjois-Afrikasta erityisesti Algeriasta, mutta isosti Eurooppa on ollut kaasuputkilla sidottu Venäjään.

Monin paikoin Euroopassa kaasusta tehdään sähköä. Kun kaasusta tulee pulaa, nostaa se myös sähkön hinnan korkeaksi. Sähkömarkkinat ovat siirtoyhteyksien kautta eurooppalaiset, joten Saksan hinnat läikehtivät myös Suomeen.

Kaasua voidaan tuoda nykyisin myös laivoin nesteytessä muodossa. Pohjoismaiden suurin nesteytettyä maakaasua vastaanottava terminaali on Torniossa. Saksa sen sijaan ei ole rakentanut yhtäkään nesteytetyn maakaasun terminaalia ja on nyt todellisessa pulassa.

Hikikarpalot nousevat otsalle myös Suomessa, kun mietimme ensi talven sähkönkulutusta. Emme valitettavasti ole sähköstä omavaraisia. Tilanteen korjaamiseen on perustunut aikanaan myös päätökset uusista ydinvoimaloista. 

Olkiluoto kolmonen on viivästynyt yli vuosikymmen. Valmistuessaan se tulee tuottamaan noin 15% Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Jos kyseinen reaktori viimein tänä syksynä käynnistyy ja tuonti Pohjoismaista toimii, sähköä pitäisi Suomessa riittää. Jos taas Olkiluoto edelleen viipyy, tulee meillekin vaikeuksia.

Sähköä ei juurikaan kyetä varastoimaan akkujärjestelmien ollessa edelleen erittäin kalliita. Tästä syystä sähköä on oltava markkinoilla kunakin hetkenä riittävästi. Tämän vuoksi myös pörssisähkön hinta vaihtelee ja voi hetkellisesti kohota korkealle. Tämä hintavaikutus yleensä tiputtaa kulutuksen tuotantoa vastaavalle tasolle.

Portugalin ja Espanjan hallitukset ovat ottaneet tämän vuoden ajaksi käyttöön kaasun hintakaton. Suomessa on puhuttu sähkön hintakatosta. Kuluttajan näkökulmasta se on nopeasti ajateltuna houkutteleva, mutta hintakatto ei kuitenkaan lisää sähkön määrää. Pahimmillaan jotkut voisivat joutua olemaan ilman sähköä, jos emme pysty säästämään energiaa.

Poliitikkojen on syytä pohtia kaikkia mahdollisia keinoja nousevien sähkön hintojen hillitsemiseksi. Suorat tuet pienituloisille ovat sosiaalipolitiikan keino, mutta kohonneet sähkölaskut ajavat ahdinkoon myös keskiluokkaa. Kuluttajien sähköveroa voisi laskea, mutta kriitikot sanovat, ettei se välttämättä ohjaudu hintojen laskuun. Valtio voisi pudottaa myös sähkön arvonlisäveroa, jonka vaikutus julkiseen talouteen olisi sekin satoja miljoonia. Jotain lienee väistämätöntä tehdä.

Ennen kuin tiedämme, miten talvesta selviämme, jokainen voi tehdä osansa. Voimme sammutella valot, voisiko huonelämpötilaa laskea ja, tarvitseeko aivan niin pitkää kuumaa suihkua?

Venäjän idea ei muutu

27.4.2022

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022

Lue lisää
Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää
Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Olen tuntenut Katrin vuosien ajan ja ilolla seurannut hänen kasvuaan yhä vaativimpiin tehtäviin. Katri pitää tärkeänä, että kaikkialla Suomessa voidaan elää täysipainoista ja hyvää elämää. Tänä keskittämisen aikana Keskusta tarvitsee puheenjohtajan, jolla on taito ja tarve antaa myös meille pohjoisen ihmisille mahdollisuus asua ja saada palvelut omalla kotiseudullaan."