9.11.2022

EU:n vaade ennallistaa osuu etenkin Lappiin

Viime viikkojen yksi politiikan kuuma kiista on liittynyt EU:n ennallistamisasetukseen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Viime viikkojen yksi politiikan kuuma kiista on liittynyt EU:n ennallistamisasetukseen. Tarkoituksena on ennallistaa vuoden 1952 tilaan mahdollisimman paljon luontoa. Komission tavoite on, että vuonna 2030 vähintään 30% olisi ennallistettu, 2040 60% ja 2050 mennessä 90%. Ennallistaminen koskee muunmuuassa vesistöjä, soita, metsiä ja tunturiluontoa.

Kolmasosa Suomen pinta-alasta on määritelty luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin ja lajien elinympäristöihin. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että tästä noin 12 miljoonasta hehtaarista 4,2 miljoonaa hehtaaria on heikentyneestä tilassa. Tämä tarkoittaisi, että Suomessa pitäisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä siis 1,2 miljoonan hehtaarin alueella.

Suomessa on ennallistettu viimeisen 30-40 aikana noin 50 000 hehtaaria. Tämä antaa hieman mittasuhdetta, miksi kyseessä on niin suuri asia. 1,2 miljoonan hehtaarin alue vastaa noin Sodankylän pinta-alaa, mikä muuten on Suomen toiseksi laajin kunta Inarin jälkeen.

Ennallistaminen koskee etenkin Lappia, Kainuuta ja Pohjanmaata. Erityisesti Lapin eteläosissa on turvemaita, joita on otettu hyötykäyttöön 1950-luvulla. Tuolloin maksettiin sotakorvauksia ja asutettiin yli 400 000 Karjalan evakkoa. Peltoja raivattiin ja isoja ojituksia tehtiin 1960-70-luvuilla. On toki olemassa ojitettuja alueita, jotka eivät menestyneet metsinä tai peltoina, mutta pelkästään näiden alueiden ennallistaminen ei riitä tavoitteeseen. Ennallistaminen ulottuisi paitsi valtion, myös yksityisten maihin eikä korvauksia ole luvattu.

Vapaaehtoisten ja hyvin toimivien luonnonsuojelun Helmi- ja Metso-ohjelmien kautta on tarkoitus suojella soita noin 60 000 hehtaaria ja metsiä noin 10 000 hehtaaria 2026-2030 mennessä. 30% prosentin tavoite tarkoittaisi soiden osalta yli puolen miljoonan hehtaarin ennallistamista ja metsien osalta reilua 200 000 hehtaaria. Lukuihin lienee mahdotonta päästä vapaaehtoisesti.

Suomelle koituvat kustannukset ovat suhteellisesti EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat. Jo se, että valtiolle tulisi vuosittain 931 miljoonaa euroa ennallistamisesta menoja rajoittaa eduskunnan budjettisuvereniteettia tavalla, joka ei ole hyväksyttävää. Suomi voi käyttää luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen haluamansa määrän rahaa, mutta siitä päättää eduskunta, ei EU-komissio. Komissio on kyllä esittänyt tulopuolelle yli yhdeksän miljardin euron vuosittaisia saatavia Suomelle ennallistamisesta, mikä on täydellisen epärealistista.

Hallitus on suhtautunut ennallistamisesitykseen kriittisesti, mutta eduskunta on useammassa valiokunnassa edellyttänyt kannan muuttamista nykyesitykseen kielteiseksi. Suomen näkökulma asiaan selviää kuun lopussa. Asiasta neuvotteleva puolueensa puheenjohtaja ja vihreä ympäristöministeri Maria Ohisalo lähetettänee eduskunnasta neuvotteluihin selkeän kielteisellä kannalla. 

Mitä tehdä nousevalle sähkön hinnalle?

2.8.2022

Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Venäjän idea ei muutu

27.4.2022

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022

Lue lisää
Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskusta tarvitsee pitkäjänteisen poliitikon keulahahmokseen. Katri on osoittautunut juuri sellaiseksi ja edennyt poliittisella urallaan pitkäjänteisesti askel askeleelta menestyksekkäästi nykyisiin tehtäviin puolueen varapj:ksi ja elinkeinoministeriksi."